”Inhoan apteekissa asiointia. Kun menet tutkimaan peräpukamavoide-, satiaislääke-, täishampoo- tai kihomatolääkehyllyä ryntää teennäisen avulias henkilökunta kimppuusi tiedustelemaan mitä olet hankkimassa.”
Olen niin samaa mieltä siitä, että apteekki on ostosten teon kannalta hankalimpia paikka.
Äskettäin niskani oli jumiutunut ja kipeytynyt, niin päätin kokeilla, olisiko jostain mainostetuista lihasrentouttajavoiteesta tai vastaavasta apua. Kävelin pienehköön apteekkiin, jossa tietysti heti oli vastassa farmaseutti kysymässä, mitä haluan.
Sanoin, että etsin Mobilatia tai jotain (mainokset selvästi vaikuttavat tietoisuuteeni apteekin tuotemerkeistä). Nuori naismyyjä ohjasi minut hyllyn eteen, jossa oli lukuisia eri tuotenimiä ja erikokoisia pakkauksia.
Kysyin, onko näillä jotain eroa. Vastauksen perusteella merkittävimmät erot olivat
a) hinta,
b) jokin tuotteista reagoi auringonvaloon (ei suositeltu) ja
c) toiset olivat geelimäisiä, toiset voiteita.
Kysyin sitten jatkokysymyksen eli mitäs tämä geeli- tai voidemaisuus käytännössä tarkoittaa. Vastauksen perusteella kyse on käyttäjän mieltymyksistä.
Koska alkoi tuntua kiusalliselta seistä kyseisen hyllyn edessä ja minua palvelevan henkilön katseen alla, niin nappasin pienehkön Mobilatin (hinta oli halvempi kuin jonkun kilpailijan) ja sanoin ottavani sen.
Jotenkin apteekissa vain tuntuu kiusalliselta, vaikka olisi hankkimassa perustuotetta. Kuulun niihin, jotka ennemmin itse rauhassa tutkiskelevat tuotteita sen sijaan, että myyjä niitä esittelee. Siksi usein asioin isohkoissa apteekeissa, joissa saan ihan seisoa särkylääkehyllyn tai kissan loishäätötuotteiden edessä ilman, että välittömästi luokseni säntää innokas henkilökunnan edustaja.
Jos farmaseutti tulee kysymään, tarvitsenko apua, niin mutisen, että kunhan katselen.
Ymmärrän tietysti, että apteekissa on oltava henkilökuntaa, joka osaa vastata kysymyksiin. Mieluiten silti sielläkin toimin niin, että kysyn sitten, jos oikeasti koen tarvitsevani apua.
Seireeni
Minusta taas on ihanaa, että apteekeissa saa palvelua! Jos ei tarvitse apua, voi sanoa vaan ”ei kiitos”. Esim. mahahappolääkkeitä on niin monta erilaista tuotetta, että saisin tuijotella hyllyä puolisen tuntia saadakseni niistä jotain tolkkua. Vaikka olisinkin hakemassa vain jotain perustuotetta, kuten perusvoidetta, kuulen silti mielelläni farmaseutilta uutuuksista ja vaihtoehdoista (jopa uusista hoito-ohjeista jne). Lisäksi nyt imettäessäni varmistan aina farmaseutilta, että voin rauhallisin mielin käyttää lääkettä. Nopeammin siltä apteekkireissulta selviää, kun sanoo suoraan, mitä hakee, oli se sitten peräpukamavoidetta tai raskaustestejä. Apteekissa on kaikki kuultu, uskokaa vaan.
Polga
Minä taas jouduin SUUREEN ÄÄNEEN ihmettelemään Malmin YA:ssa, missä henkilökunta on – olisin tiedustanut erään tuotteen koostumusta, mutta ei ainoatakaan palvelualtista henkilöä. Yhdellä oli vain kova tarve esitellä jollekin leidille erään meikkipuljun apoteekkiin sijoittamia tuotteita, ei ehtinyt edes pyytää muita apuun. Katkera minä – en ostanut siis sieltä yhtään mitään!
Ja toiseksi: miksi ihmeessä henkilökunnan vuoro vaihtuu juuri siihen aikaan, kun on eniten asiakkaita? Käsittämättömän kehnosti suunniteltu -> kaikki vetävät takkia pois päältään tiskin ääressä (ei kiva näky) ja odottelevat siinä ottamatta asiakkaita… Valitettavasti en aina voi itse valita asiointiaikaani apteekissa, on mentävä silloin kun invataksi suo!
exme
Farmaseuteilla on monivuotinen koulutus takanaan. Kyllä minuakin ärsyttäisi siinä vain istua kassalla ja ottaa rahaa vastaan. Apteekissa ei vain ole sitä yksityisyydensuojaa, joka lääkärin vastaanotolla on, joten kiusalliseltahan se tuntuu, että omia vaivoja siinä julkisesti kaivellaan.
Stazzy
Toisaalta taas, jos apteekissa ei tulla kysymään, että ”mitäs sais olla”, niin joku kyllä kirjoittaa tekstaripalstalle siitäkin, kuinka palvelu pitää repimällä repiä.
Itseasiassa hyvää, muttei ahdistelevaa palvelua on hirveän vaikeaa tarjota.
Jonna
Mielestäni hyvän asiakaspalvelijan tunnistaa siitä, että tämä osaa tulla apuun tarvittaessa ja pysyä hienotunteisesti kauempana, jos asiakas ei näytä apua kaipaavan. Useimmiten asiakkaat rupeavat etsimään katseellaan myyjää, jos haluavat kysyä jotain, siinä signaali myyjälle mennä apuun. Toisaalta jos itse haluaa heti apteekkiin astuessaan nopeasti apua, voi vain reippaasti mennä ja pyytää apua?
Laurenzia
Hmm.. minä en koe hankalaksi päästä asiakaspalvelijasta eroon. Kun hän on kertonut minulle riittävästi, kiitän avusta ja kerron tulevani maksamaan kun olen valmis. Se on selkeä viesti hänelle että sopii jatkaa muita puuhia.
Itseasiassa minusta on ihan kelpo keino miettiä itselleen valmis sanamuoto tämäntapaisiin tilanteisiin niin sujuu helpommin sitten tosipaikassa.