Viime kesänä aloitin alkoholittomien oluiden juomisen. Totesin, että usein kaljan juonti on sosiaalista toimintaa tai sitten vain tekee mieli olutta, ja nämä tilanteet uskoin helposti hoituvat myös alkoholittomalla tuotteella. En erityisemmin pidä virvoitusjuomista, mutta olut maistuu varsin mainiolta helteisen päivän päätteeksi.
Toki juon edelleen myös keskikaljaa silloin, kun siltä tuntuu.
Valikoimissa niin tummaa kuin vehnäistä
Tänä kesänä olen syynännyt alkoholittomien oluiden valikoimaa entistä tarkemmin. Isoista ruokakaupoista saa jo useita merkkejä, kun pienessä myymälässä hyllyssä on yleensä yksi tuote. 
Perusalkoholittomana nautin tummaa Nikolaita. Siinä on riittävä oluen maku ja saatavuus on hyvä.
Koska tykkään vehnäoluista, niin Paulaner Hefe-Weissbier on ollut mukava tuttavuus.
Yksi yleinen merkki on Holsten, aika perusjuomaa minun makuuni. Samaa sarjaa on Buckler, samoin vaalea Nikolai.
Mutta kyllä kesään mahtuu yksi tölkki, jota en toiste osta, vaikka hinta oli edullinen ja tuote on suomalainen. Se on Ukko-Pekka: minusta tämä juoma oli vetistä ja mitäänsanomatonta.
Alkoholiton on kalliimpaa kuin tarjouskeskikalja
On tietysti hiukan masentavaa havaita, että keskikaljaa saisi kaupan tarjouksista aina halvemmalla kuin alkoholittomia, joissa pienen tölkin hinta on aina yli euron.
Toisaalta baarissa alkoholiton on havaintojeni mukaan yleensä samoissa hinnoissa kuin keskiolutpullo tai jopa halvempaa.
Kaikki eivät tietysti makuasioista ole kanssani samaa mieltä. Alkoholittomien oluiden testejä on ollut mm. Polyteknikkojen Olutkulttuurin Edistämisyhdistyksellä ja Kuningaskuluttajassa.
Taannoin myös Kemikaalikimaran Anja kirjoitti alkoholittomien oluiden valmistusmenetelmästä.
halo e
Mä olen kanssa suosinut alkoholittomia oluita, kun en juo kaljaa kuin saunajuomana pullon/pikkutölkin. Viimekesänä päädyin paikallisesta tarjonnasta johtuen Holstein 0-prosenttiseen.
Tänä kesänä tilanne on toinen. Kun olin kaupassa juhannussaunakaljoja valkkaamassa hintaero tavalliseen keskari 6-packiin oli niin huomattava että päädyin normi Karjalaan kun en ole kumminkaan mikään absolutisti. Vielä on pullo jäljellä. Seuraavan saunareissun jälkeen katsotaan mikä tilanne on nyt.
Matti
Nikolain vaaleaa olen itse juonut pääasiassa, mutta myös Holsten menee, vaikka maistuukin joinain päivinä melko vetiseltä. Alkoholittomat oluet ovat hieno keksintö silloinkin kun on jotkut pirskeet, mutta pitää pysyä ajokunnossa. Pääsee tunnelmaan ainakin maun kautta. 🙂
Mari Koo
Useinhan alkoholitonta juovalta Suomessa kysellään, että mikset juo. Mut jos baarissa hakee tuoppiin alkoholitonta olutta, niin pöydässä se näyttää peruskaljalta, eikä tarvitse selitelläkään 🙂 (Minulla kun ei voi olla tuota auton käyttöäkään selityksenä).
halo e
Käyn harvoin ravintolassa, mutta kun viimeksi olin, olin autolla ja – ravintola tarjosi minulle ILMAISEKSI karpalomehut (= ostin yhden ja sain santsilasin ilmaiseksi). Tarjoilija tenttasi tarkkaan olenko varma etten halua siihen alkoholia 😀
Pekka P
Jos ei jostain erityisestä syystä halua täysin alkoholitonta mutta haluaa nauttia oluen mausta humaltumatta, niin ykkösoluiden ykkönen on Lidlin Finkbräu, joka on myös sikahalpaa. Nautitaan luonnollisesti saunan jälkeen jääkylmänä ja kohtuunopeasti, notta maku on mukava.
Mari Koo
Noita Lidlin ykkösoluita ovat kehuneet muutkin. En vaan jaksa lähteä Lidiliin asti ostoksille 🙂
Arttu
Testailin alkoholittomia viime kesänä ja syksynä pidellessäni tipattomia kuukausia.
Omiin ehdottomiin suosikkeihin mahtui, ja mahtuu edelleen, juuri Nikolain tumma ja Paulinerin Hefe-Weisse, joista etenkin jälkimmäinen on suhteellisen autenttisen oluen makuista.
Olen myös samaa mieltä, että oluen kittaaminen on enemmän sosiaalista kuin humalahakuista toimintaa. Yleensä keskarin kanssa käy niin, että kun tarpeeksi kauan sosialisoituu, sitä myös humaltuu. Voisin olla hyvin iloinen, jos Suomesta saisi edes joistain ravintoloista hanasta ihan ykköskaljaa, sitä kun litkisi aika monta tuoppia keskaria enemmän ennen humaltumista ja siksi myös mieluummin.
Olen testaillut myös alkoholittomia viinejä. Niitä en ihan välttämättä ensimmäisenä suosittelisi kenellekään.
Mari Koo
Alkoholittomat viinit ja siiderit olen jättänyt ostamatta: vaikea kuvitella, että niitä saataisiin tosi hyviksi.
Ykköskaljan hana olisi kyllä hyvä veto useimpia kaljalla istuskelijoita ajatellen, jos joka toisen tai kolmannen tuopin vaihtaisi ykköseksi. Varmasti olisi ihan yhtä kivaa, mut ei menisi siihen liialliseen humaltumiseen. Ykkönen olisi myös hyvä juoma esim. jatkoilla, kun turha siinä vaiheessa on enää lisää alkoholia tunkea sisäänsä.
Arttu
Ruotsalaiset sen tietää, paitsi nehän tyypillisesti juo kakkosta :). Siidereistä en ole tykännyt muista kuin Kopparbergin Karpalo – Limestä, joka maistuu mun mielestä ihan samalta kuin alkoholillinen. Maku on sopivan napakka, ei niinkään makea.
mitvit
Vaikka konseptina alkoholiton olut on luokkaa löylytön sauna, tulee itsekin joskus kuivateltua moisilla. Oma ehdoton suosikkini on Beck’s, jossa voi hyvänä hetkenä kuvitella vähän oikean oluen puraisua.
jkn
Yleisesti ottaen alkoholittomat ovat keinotekoisen makuisia ja vetisiä, pahimpana esimerkkinä juuri tuo Ukko-Pekka jota ei vapaaehtoisesti suuhunsa laittaisi – paljon mieluummin juon kivennäisvettä. Mutta joitakin ihan siedettäviä löytyy, lähinnä vehnäoluet ovat ihan ookoo. Krombacher on ehkä oma suosikki, Tucher ja Weihenstephaner myös ihan jees. Noita vain ei ihan turhan monesta maitokaupasta löydy, eikä Alkokaan ole katsonut asiakseen edistää noiden myyntiä ottamalla niitä valikoimiin.
Khayr Koixzar
Itse tein pienimuotoisen testin (10 tuotetta) alkoholittomista oluista. Muutama huipputuotehan sieltä löytyi ja uusi oma suosikki. Linkki testiin tässä: http://maissipussinmatkassa.blogspot.fi/2013/04/alkoholittomat-oluet-testissa.html
Saa esittää myös eriäviä mielipiteitä. 🙂
Mari Koo
Mainiota, kiitos! Alkoholittomien oluiden valikoima onkin muutamassa vuodessa kasvanut selvästi: Warsteiner, Krombacher ja Erdinger ovat kaikki mainioita!
Ja viimeiseksi jättämäsi Rainbow-tuote surkeaa.