Jyväskylän legendaarinen baari on saanut nostalgisen Hauwerinan herkistymään lähes runolliseksi: ”Vakkari, Vakiopaine. Nuhjuinen pieni opiskelijakuppila lähellä Jyväskylän kampusta. Potkitut vanhat koulutuolit, steariinitahraiset pöydät, jotka vielä näin iltapäivillä ovat turvalliset kyynärpäillä nojailla. Baarimikko on uninen ja krapulassa, iso tuoppi hanasta maksaa 4 euroa. Joku huojuu pilvessä seinän vierustalla ja katselee epäuskoisena takanani kiinalaista noutoruokaa aterioivia, jotka kuuntelevat jonkin paikallisen indie-artistin uusinta tuotantoa läppärin kautta. Pilvisen iltapäivän talo on raakaa ja paljastaa pölypallot, hajonneet lattialaatat ja likaiset ikkunat. Tämä paikka oli kaunis kuusi vuotta sitten, puolentoista promillen humalassa, punaiset samettiverhot ikkunoissa ja pöydät notkuvina tuopeista ja tupakantumpeista.” (Mari Koo)
Zepa
Hep, tuttu mesta. Yksi kolmesta elämän kiinnekohdasta vuosina 1993-97 Jyväskylässä. Ne toiset oli Lutakko, jossa olin järkkärinä usein, ja Raatikellari, jossa tanssin vielä useammin.