pni epäilee kuluttajien olevan pakkauskokojen suhteen olevan päiväkotilapsia: ”Yhtenä päivänä muksuille annettiin ruokaa, taisi olla spagettia ja kastiketta, sen verran kun ymmärretään lapsen tarvitsevan energiaa. Ruokailun jälkeen lapsilta kysyttiin miten täynnä ovat. Täynnä olivat. Ruoka riitti, ei jäänyt nälkä, ei tullut ähky. Seuraavana päivänä annosta kasvatettiin. Lapset söivät. Taas kysyttiin miten täynnä ovat. Sopivan täynnä, kertoivat.
Yhtenä päivänä meille riittää se määrä joka on paketissa. Seuraavana meille myydään 15 % enemmän (samaan hintaan – sehän on kuin saisi alennusta!) ja totumme siihen määrään. Ei se 15 % lisää tarkoita, että tuotteen kulutukseen menee pidempi aika. Samalla vauhdilla se menee suuhun ja tulee ruoansulatuskanavan toisesta päästä läpi kuin edellinen hiukan pienempi määrä.
Vähän ajan kuluttua, kun hinnat ovat hiukan nousseet, saamme eteemme jälleen kerran 15 % enemmän (ohhoh, onpas halpaa). Ja sitten ihmettelemme miksi paino nousee ja hankimme laihdutustuotteita (joita sopivasta sattuu saamaan 15 % enemmän samaan hintaan).” (Mari Koo)
Anu
Tai sitten sille 15%:lle käy suoraan noin: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Sinkkunaiset+tärväävät+eniten+ruokaa+roskiin/1135262377297
Yaamboo
Nykyään tosin tuntuu että pakkauskokoja pienennetään huomaamatta ja hinta pysyy samana.
Zepa
”Saat nää itse asiaasa halvemmalla jos otat aterian.”
”Mä en halua muuta kuin nämä, kiitos.”
”!!??? Aijaa.”