Heidi muistelee kuluttajan elämää silloin joskus: ”Ulkomaisia omenoita sai myydä vasta Joulun tienoolla, sillä haluttiin suojata kotimaisten omenoiden kauppaa. Tuoretuotteiden saatavuudessa oli vaihtelua vuodenajan mukaan: kurkkua ja tomaatteja ei saanut läpi vuoden, ei myöskään appelsiineja. Kiiwi, jugurtti, kermaviili, paprika, kesäkurpitsa, tuoreet herkkusienet, tuore ananas, hunajameloni, puhumattakaan rucola-salaatista ovat varsin uusia ostettavia. Kun olin pieni lapsi suomalaiset elivät perunalla, juureksilla, marjoilla, kalalla, voilla ja puurolla. Broileri oli sunnuntairuokaa ja margariini tehtiin huhun mukaan kissanraadoista. Suomessa oli voivuori, nyt tuosta eläinrasvasta on huutava pula. [- – -]
Sitten myöhemmin Neuvostoliitosta tuotiin pellavapyyhkeitä, Ladoja ja sinkkiämpäreitä. Sitä kutsuttiin bilateraaliseksi kaupaksi. Ostimme DDR:ssä valmistetun loistavan lihamyllyn, ennen häviää Suomi maailmankartalta kuin tuo laatututote hajoaa. (Mari Koo)
Polga
Kommenttina laadukkaista ostoksista: DDR:läinen sähkövispilä, jossa myös sauvasekoitin -> vuodelta 1978 ja toimii edelleen loistavasti. Lihamyllyn osalta käytössä kotimainen Sampo, hirveän romuluinen vekotti, joka ei hajoa maailman tappiin mennessä; jauhaa fisut ruotoineen silkinsileäksi, korpparit sun muut, tekee kaalista kaalipihvikelpoista jne. Loistavia ostoksia siis 🙂