Exme tahtoisi löytää vakiokahvilan: ”Aloin heti kaivata vakiopaikkaa! (Vakiopaikan saa vain sinnikkyydellä: kerta toisensa jälkeen on mentävä ja istuttava, vaikka aluksi kaikki tuntuu vieraalta.)

Minulla on muutama lempparipaikka, mutta niissä on aina ongelmansa. Kuten että teekupillinen maksaa lähes 3 euroa (ei voi käydä monta kertaa viikossa sellaisessa). Tai että kahvila aukeaa ko 15 (minä haluan päiväteeni puoliltapäivin). Tai että on liikaa väkeä, ja siten ahdistaa jäädä lukemaan kirjaa tai kirjoittamaan pariksi tunniksi.

Ehkä vika on minussa; vihaan olla tiellä ja aina kun vien tilaa yhtään mistään, tunnen olevani tiellä. Pitäisi opetella kahvila-asiakkaan mentaliteetti: olen maksanut, saan istua!” (Mari Koo)