Oharia harmittaa liikkeiden tapa lajitella vaatteet merkkien mukaan: ”Koska minua ei kiinnosta EI KIINNOSTA mikä logo vaatteeni niskalapussa on, tälläkin kertaa vähäisen pälyilyn jälkeen poistin itseni kauppaliikkeestä. Pitäkää tekstiilinne, shoppaan mieluummin vaikka UFFilla, jossa vaatteet on järjestetty järjellisesti: tyypin, värin ja koon mukaan. Jos tarvitsee tummansinisen hameen kokoa 38, sellaisen löytää ahdistumatta UFFilta, jos siellä sellainen sattuu olemaan.
Tavaratalostakin löytää toki, kun kysyy myyjältä. Moniko kysyy, paitsi äärimmäisessä hädässä? Minä ainakin tykkään itse katsella tangot ja hipelöidä kuosit, rajata hinta- ja tuotelapusta vilkaisten, otanko edes sovitukseen. Liian kallis polyesteri ei tule kyseeseen palkkapäivänäkään. Niin paljon en katselusta ja hipelöinnistä tässä yhteydessä kuitenkaan tykkää, että jaksaisin koko hehtaarihallin käydä läpi.” (Mari Koo, kiitos linkistä Kaisalle)
Sari Lindroos
Ihan eri mieltä!! Ei tosiaankaan ole kyse mistään logon näkyvyydestä, sehän yleensä irrotetaan. Mutta kun tiedän jonkin tuotemerkin ominaisuudet itselleni toimiviksi, pysyttelen sinnikkäästi samassa merkissä. Nyt kun oikeat erikoismyymälät vähenevät koko ajan, on pakko välillä ostaa kenkiä ja vaatteita tavarataloista, helpottaa asiointia huomattavasti, kun voi suunnistaa suoraan oman luotetun merkin valikoimiin.
sea
Merkistä viis, mutta raivostuttaa kun osa liikkeistä on siirtänyt xl-osaston normikokojen sekaan. Kai sillä yritetään olla leimaamatta ”isoa tyttöä” joka pyörii xl-osastolla, mutta mielummin leimaannun läskiksi, kun hikeennyt niihin miljooniin xs ja m vaatteisiin. En todellakaan jaksa kahlata koko kauppaa läpi kun vain 2% malleista löytyy se iso koko.