Arkijärki-blogissa mietitään joulukortteja: ”Mitä ihmettä niille pitäisi joulun jälkeen tehdä? Pitääkö ne heittää pois vai säästää? Pois heittäminen tuntuu jotenkin kylmältä. Mutta jos saa joka vuosi 20 joulutervehdystä, viiden vuoden päästä säilyttelee jo sataa korttia jossain vintin perukoilla. Onko siinäkään mitään järkeä? Tämä kysymys vaivaa mieltäni, enkä ole onnistunut ratkaisemaan sitä täydellisesti. Vinttiä raivatessa syksyllä vastaan tuli vanhoja kortteja. Taisin jättää ne rauhaan, vaikka kääntelin kyllä käsissäni ja ihmettelin. Ehkä paras ratkaisu meillä olisi jonkinlainen kompromissi. Voisin säästää ne kaikista rakkaimpien ihmisten kortit, ja sellaiset joihin on selvästi nähty kovasti vaivaa. Mutta niitä, joihin on vain huitaistu nimi valmiiksi painetun tekstin alle, ei ehkä ole velvollisuutta säästää ikuisesti. Tällä systeemillä kortteja säästyisi ehkä vain muutama vuodessa, ja ne taas voisi koota vaikka vanhaan kenkälaatikkoon.” (Mari Koo)
E
Itse käytän vanhoja kortteja joulukoristelussa. Meillä laitettiin lapsuuskodissa aina joulukortteja keittiön kaappien oviin koristukseksi.
Omista korteistani säästän ennen kaikkea itse tehdyt, ja kauneimmat valmiina ostetut.
Tietenkin, jos mukana olisi jotain muutakin tervehdystä jouluntoivotusten lisäksi, säilyttäisin myös sellaiset. Jos kyseessä on vain joku geneerinen kioskikortti, johon on kiireessä vedetty nimi alle, en yleensä säilytä sellaista seuraavaa vuotta pidempään.
Tosin itse saan kortteja muutenkin niin vähän, että kenkälaatikko on toistaiseksi riittänyt vallan mainiosti.
sara
Voihan niistä askarrella omaperäisiä kortteja seuraavana vuonna. Minusta ”kioskikorteissakin” on usein kauniita kuvia tai jotain mitä voi käyttää askartelussa.
Itse muuten lähetän aina ”tylsiä, kylmiä” kortteja, joissa on vain nimeni, mutta tätä ennen olen päättänyt ketä sukulaisiani haluan muistaa (ystävien kesken ei postiteta kortteja) ja millaisella kortilla. Ei ehkä siis kannattaisi ylitulkita kaikkea! 😉 Jos olisitte minun sukulaisiani, en tuollaisen kommentin jälkeen varmaan enää vaivautuisi muistamaan jouluna, kun ei se kerta mitään lämmintä reaktiota vastaanottajassa aiheuta vaan ainoastaan närää, mihin tämä roska laitetaan…
Arkijärki
Toivottavasti tuosta kirjoituksestani ei saanut sitä kuvaa, että halveksisin kaikkia sellaisia joulukortteja, joita ei ole omin pikku kätösin askarreltu! Tietenkin ilahdun jokaisesta tervehdyksestä jonka saan. Mutta pohdiskelinkin sitä, mitä korteille pitäisi tehdä joulun jälkeen, kun niitä ei enää pidetä esillä. Pitäisikö jokaikinen säästää, vai voisiko osan heittää pois? Tulin siihen tulokseen, että jos kortti on itse tehty, siihen on investoitu paljon aikaa ja vaivaa, sen säästäminen on perustellumpaa kuin valmispainatuksella varustettujen korttien, joissa ei ole oman nimen lisäksi mitään persoonallista. Jos ei ole mahdollista säästää kaikkia, niin jonkinlaista karsintaa lienee pakko tehdä? Ellei sitten heitä tasa-arvon nimissä koko nippua roskiin….