Katleena kannustaa luopumaan kirjavuorista: ”Kotona opin aikanaan, että täysi kirjahylly on sivistyksen merkki. Eipä ole enää. Ihmisen lukemat kirjat voivat olla täppärillä tai pilvessä. Lukeneisuus ei näy kirjahyllyssä, vaan se näkyy ihmisen puheissa ja tekemisissä.

Niinpä olen alkanut tyhjentää kirjahyllyäni. Säästän vain ne kirjat, jotka ovat harvinaista painosta, joissa on kirjoittajan omistuskirjoitus tai jotka ovat isoäidin tai isosedän kirjoittamia. Muita olen kuskannut vähitellen divariin.

Aluksi oli syyllinen olo, mutta se on alkanut helpottaa.” (Mari Koo)