Kotimaisten kielten keskuksen blogissa Ulla Onkamo kirjoittaa sanaleikittelevistä mainosfraaseista: ”Mitä fraasien muuntelulla oikein voi markkinoida? Ilmeisesti melkein mitä vain, sillä sitä käyttävät niin ihonhoitotuotteiden valmistajat (Hali vanhin voitehista), autoliikkeet (Ratin takana on nainen), pankit (Mistä näitä kortteja oikein tulee?) kuin puolueetkin (Puutarhat Helsingin yllä).
Yleistä se vaikuttaa olevan etenkin koko kansalle suunnattujen elintarvikkeiden mainonnassa: Sisko tahtoisin jäätä, Pitkä kylmä kesä (pikaruokaketjun kylmien juomien mainokset), Helppoa kuin leivänteko (jauhoseoksen mainos), Me jätämme paljon sattumien varaan (valmisruokatehtaan mainos), Minä pakastan sinua (jäätelömainos) ja Hedelmistään [kauppaketjun nimi] tunnetaan.
Ehkä napakat sloganit jäävät huvittavuudessaan (tai ärsyttävyydessään) kuluttajan mieleen kummittelemaan, ja tuote myy. Miksi siis muuttaa toimivaa konseptia? Miksi mennä merta edemmäs kanaan? Edellisellä mainostettiin muuten pitsaa.” (Mari Koo)