Suomalaisista 86 prosenttia haluaisi asua omistusasunnossa (67 prosenttia asuu sellaisessa), omakotitalossa 56 prosenttia (todellisuutta alle 40 prosenttille) ja taajamassa tai lähiössä yli 40 prosenttia, kertoo Tilastokeskuksen asumistavoitteita ja mahdollisuuksia kartoittanut raportti.
Tavoiteasuntonsa on kuitenkin saanut jo puolet suomalaisista, tosin pääkaupunkiseudulla huomattavasti harvempi eli kolmasosa.
Toiveet omakotitalosta eivät ole suoraan yhteydessä tuloihin. Suurituloiset asuvat usein suurissa kaupungeissa, ja eivätkä siksi tavoittele omakotitaloa yhtä usein kuin muut. Samoin koulutetuimmat haluavat muita harvemmin omakotitaloon. Talotyypin valintaan näyttääkin vaikuttavan iän ja elinvaiheen ohella myös kotitalouden elämäntapa ja ajankäyttö.
85 prosenttia suomalaisista on erittäin tai melko tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa, vaikka pienuus koetaan yleisesti asuntojen ongelmaksi. Suuremman asunnon tarve onkin luonnollisesti suurin syy muuttoon, jota suunnittelee neljäsosa raporttiin vastanneista.
Nuorten 25-34-vuotiaiden asuntovelkaisten kotitalouksista 31 prosentilla oli asuntolainaa yli 100 000 euroa vuonna 2004. Myös laina-ajat ovat pidentyneet. Vuonna 2005 asuntolainan keskimääräinen laina-aika oli 17 vuotta. – – – 73 prosenttia asuntovelkaisista arvioi selviänsä mahdollisen koron nousun aiheuttamasta 100 euron kuukausikustannusten noususta ja 45 prosenttia 200 euron lisäkustannuksista.
Eli tiukoille siis vetää peräti neljäsosalla kotitalouksista, jos asumiskustannukset nousevat satasella.
Zepa
On se jännä, tuo omakotitalohinku. Olen asunut sellaisessa yli 20-vuotiaaksi ja nähnyt että talo ja puutarha on yhtä työleiriä vuodet ympäri. En missään tapauksessa vaihtaisi kerrostalosta mihinkään. Joku muu saa tehdä lumityöt ja hommata roskikset, suunnitella pensaat ja piperrykset ja siivota raput. Ei näe pienintäkään syytä kiinnostua moisesta.
kervå
Heh, justhan noi korot nousi ihan kivasti. Eli tietyllä lainatyypillä tulee suoraan lisää maksettavaa per kuukausi. Meitsillä pamahti vajaa satku lisää.
Toisaalta nykyäänhän on enempi niitä megapitkiä lainoja, ja niissä yleensä kuukausimaksu on aina sama ja laina-aika vaan pitenee kun korko nousee (ellei sitten ole jotain ihme vakuutuksia ym. joista en tiedä mitään (ja jotka maksaa taas lisää)).
Polgara
En minä ymmärrä myöskään, miksi pitäisi asua omakotitalossa, ainakaan Hgissä, en. Enkä ymmärrä, miksi täällä Suomessa on hinkuna omistaa asunto. Siirryttäisiin juurooppaan sitenkin, että vuokra-asuminen kunniaan ja asumisoikeusasuntoja enemmän kehiin! Omakotiasumisesta vielä, kun isolla kulmatontilla tietää tehneensä jonkin talven katuosuuksien lumi- ja hiekoitustyöt, osaa arvostaa meidän asumisoikeusresidenssin mainioita huoltomiehiä, jotka auttavat kaikissa (no juu, ei siis IHAN kaikissa) asioissa – ilma lisäkorvausta! Nih!
Mari Koo
Olen näköjään joskus reilu vuosi sitten kirjoittanut omasta vuokra-asumisestani. Ja tykkään myös kerrostalosta samoista syistä kuin Zepa, enkä haikaile sitä omaa omakotitaloa.
Kervå, joo, kai sitten tosipaikan tullen ihmiset nipistävät joistain muista menoista pystyäkseen lainansa hoitamaan. Ja aika monella tulotkin saattavat pikkuisen kohota. Mutta voipi vetää aika monilla tiukoille, ainakin noiden tietojen mukaan.
kativilliina
Minä tykkään omakotitalosta, koska se on oma. Ja omakotitalosta omalla tontilla vielä enemmän, koska se on tasan vain ja ainoastaan minun pala maatani, jonne kenelläkään ulkopuolisella ei ole asiaa ilman lupaani.
Kerrostaloasumisessa on toki puolensa, mutta mieluummin teen itse omat lumityöni, kuin kuuntelen miten naapurit rymistelevät rappukäytävässä.
Mari Koo
Kati: Sinä oletkin puutarhaihmisiä! Minä hiukkasen kauhulla odottelen, josko itsessänikin herää hinku päästä tonkimaan, kasvattamaan ja kitkemään. Lapsuuden ei-niin-mukavat muistot touhusta ovat toistaiseksi estäneet sen, että olisin tuntenut minkäänlaista kiinnostusta moiseen. Ikkunalaudan viherkasvit riittävät toistaiseksi.
Ja siinä, että on oma, on toki puolensa. Onhan asuminen pitkälti elämänvaihejuttu: kun elelee itsekseen ja mahdollisesti ei suunnittele majailevansa samassa paikassa paria vuotta pidempään, niin vuokra-asuminen sopii siihen tyyliin. Sitten joskus muulloin haluaa vähän vankempaa, sitä ”omaa”.
Helen
Minäkin haaveilen omakotitalosta, mutta pahoin pelkään että haaveeksi tulee jäämäänkin, sillä aikomus ei ole kovin kauaksi muuttaa. Joutunemme tyytymään rivitaloon. Jossa sielläkin onneksi saa tehdä sekä lumitöitä että puutarhahommia, jotka molemmat ovat takuulla hauskempaa kuntoilua kuin vaikka salilla käynti! Paitsi esim. viime talvena lumityöt piti tehdä kai kerran…
Käsillä tekijä
Lumityöt, puutarhatyöt, puiden pilkkominen ja remontointi ovat cooleinta mitä tiedän! Siksi siis rakennan parhaillaan omakotitaloa omalle isohkolle tontille kaukana saasteista ja pölystä, tupakoivaista ja metelöivistä naapureista. Roskiksen saan tyhjentää omaan kompostiin ja kohta siitä kompostista jo kasvaakin ruokaa omalla kasvimaalla: porkkanaa ja perunaa. Taloon mahtuu ompelukone ja kangaspuut, miehelle nikkarointipöytä ja lennokkivarasto.
Rahaa asumiseen menee aina, omaa tai lainattua: me säästämme tekemällä itse sitä sun tätä ja juomalla vähemmän alkoholituotteita kuin moni muu, käymällä vähemmän elokuvissa, teatterissa ja ravintoloissa. Säästöä tulee myös tekemättömistä ulkomaanmatkoista, kun kotona on vaan niin kiva olla. Lapsille maan ja metsän läheisyys on mielestämme tärkeämpää kuin x:llä tai y:llä painotettu opetussuunnitelma päiväkodista lukioon. Emme siis missään nimessä koe jäävämme paitsi jostakin, pikemminkin saamme hyvin paljon juuri meille tärkeitä asioita.
Tällä hetkellä kerrostaloasumisessa rahaa menee autoon, kuntosaliin, sälekaihtimiin, tuuletinkojeisiin ja hermolomiin. Autosta emme pääse eroon maalla asuessa, mutta noista muista kylläkin 🙂 Olemme molemmat akateemisesti koulutettuja, mutta tietotyö tarvitsee meidän mielestämme vastapainoksi käsillä tekemistä.