Kulutusjuhla

Köyhä tienaa alle tonnin kuussa

Hesarin jutun mukaan suomalainen laskettiin vuonna 2006 pienituloiseksi, mikäli hän tienasi noin tonnin kuussa. Köyhiksi luokitellaan ne, joiden tulot ovat vähäisemmät kuin 60 prosenttia keskitulosta. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen Tulonjakotilastosta.

”Pienituloisiksi luokiteltujen suomalaisten määrä kasvoi vuodesta 1993 vuoteen 2006 yli 300 000 henkilöllä. Vuonna 2006 pienituloisiksi laskettiin 650 000 henkilöä, joka on noin 12,5 prosenttia kansasta.”

Kaikkein köyhimpiä olivat parikymppiset opiskelijat. Vähätuloiisin väestöryhmä Suomessa ovat yksinasuvat, 16–24-vuotiaat nuoret. Opiskelijakotitalouksiin kuuluvista yli 80 prosenttia jäi pienituloisuus- eli köyhyysrajan alapuolelle vuonna 2006.

Töissäkäyvistä köyhiksi luokiteltiin neljä sadasta.

Tuloerot jatkavat kasvuaa:

Väestön suurituloisimman viidesosan käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2006 neljä kertaa niin suuret kuin pienituloisimman viidesosan tulot. Vuonna 1993 suurituloisten tulot olivat kolme kertaa pienituloisten tuloja suuremmat.”

Kulutusjuhlassa on aiemminkin keskusteltu tulojen ja köyhyysrajan määrittelyn ongelmallisuudesta: Köyhyys on suhteellista ja Kuinka paljon liksaa on vähän?

Ja kuten Nuunis miettii, niin opiskelijaelämään tietyllä tavalla myös kuuluu köyhäily ja siinä voi kokea olevan jopa tunnelmaa:

”Se, että joutuu taikomaan kaapissa olevista aineksista jotain syötäväksi kelpaavaa. Se, että kaupassa täytyy katsoa tarkkaan, minkä kilohinta on edullisin ja karttamaan eineksiä; tekemään edullista perusruokaa yksinkertaisista raaka-aineista. Se, kun tajuaa moneksi päiväksi riittävän ruoan hinnan olevan vain muutamia euroja. Se, kuinka halpa punaviini on oikeasti hyvää ja taipuu vaikka sangriaksi, ja siitä saatava humala on jotenkin arvokkaamman tuntuinen kuin sen euromääräinen hinta. Se, kuinka menee pummilla yhden asemanvälin, ja säästää seutulipun ja sisäisen lipun erotuksen verran. Se, kun koulussa syö vatsan täyteen salaattia välttääkseen puutostaudit muuten makaroni- ja perunapitoisella ruokavaliolla. Kavereiden kanssa ei tarvitse mennä kahvilaan, vaan voi ottaa termariin kaffet mukaan, ja juoda ne ulkona.”

10 Comments

  1. Muutaman opiskelijavuoden tuota köyhäilyä varmasti jokainen kestää. Ongelma tulee vastaan kun tuohon alle tonniin kuuluu myös työttömät, eläkeläiset ja muut tuilla elävät. Kun elää useita vuosia (sen opiskelun jälkeen) minimirahoilla on elämä kieltämättä aika kurjaa ja se köyhäilyn viimeinenkin hohto katoaa.

    Minusta köyhyyden rajan huomaa ruokakaupassa. Jos joutuu miettimään ostaako uusia perunoita vai vanhoja rupisia ei mene enää hyvin.

  2. Voi, kun edes joskus joku vaivautuisi kertomaan, että tuo ”tonni” kuussa tarkoittaa bruttotuloa.

    Todellinen nettotulo voi olla mitä tahansa tonnin ja 750:n välillä riippuen tulolajista ja tulonsaajan henkilökohtaisesta veroprosentista.

  3. Sea, näinhän se menee: opiskeluun liittyy tuntuma siitä, että tulevaisuudessa tilanne muuttuu ja köyhäily loppuu. Siksi se ei tunnu niin rankalta.

    Oblomov, jep, tämähän se on aina ongelma näissä tilastoissa: ihmisen tietty tulo ei kerro useinkaan koko totuutta taloudellisesta kokonaistilanteesta.

  4. Minusta on aika yllättävää että yksinasuvat, 16–24-vuotiaat nuoret on nostettu ongelmalliseksi ryhmäksi. Kokemuksesta tiedän että noina vuosina ei tosiaan pahemmin tuloja ollut, mutta toisaalta menojakaan ei ole paljon mitään. Varsinkaan jos ei ole pakko asua keskellä Helsinkiä ja omistaa kaikki uusimmat härpäkkeet ja lifestylevermeet mitä markkinamies tyrkyttää.

  5. Henrik, siis nuorten köyhyys ovat tilastollinen fakta, jota harva kai näkee varsinaisena suurena ongelmana. Just mainitsemiesi syiden vuoksi, eli menotkin ovat pienet, koska ei ole perhettä jne. Ja siksikin, että aika usein korjaa ongelman, eli nyt köyhä nuori on tulevaisuudessa parempituloinen aikuinen. Näinhän se tulonkertyminen iän myötä menee.

    Toki nuorten joukossa kuulemma on yhä enemmän niitä, jotka haluavat saman elämisen tason kuin mikä on ollut lapsuudenkodissa, eli pitää olla iso asunto, kodintekniikkaa ja viihde-elektroniikkaa viimeisen päälle jne., mutta lienevät kuitenkin aika pieni ryhmä.

  6. On myös niitä opiskelijoita joiden menot ovat sairauksien vuoksi suuret. Olisi kiva jos lääke- ja sairaanhuoltokuluihinkin riittäisi varantoja…

  7. Nuo aiempiin juttuihin viittaavat linkit (Köyhyys on suhteellista ja Kuinka paljon liksaa on vähän?) vievät ihan vääriin postauksiin.

  8. @Qimki: Vanhan Kulutusjuhlan aikaiset linkit johtavat tosiaan näköjään vääriin postauksiin. Yritän korjata asian pikimmiten.

  9. @Qimki ja @Ilkka, korjasin nuo kyseiset linkit käsin, eli tässä postauksessa vievät nyt oikeisiin teksteihin.

  10. Mä en tajua miten köyhyysraja voi olla vaan 1100egee/kk.
    Keskipalkka on tällä hetkellä noin 3000egee/kk.
    Siitä 60% tekee n.1800egee bruttona.
    Siitä verot ja muut veroluonteiset vähennykset pois tekee n.1500egee/kk.
    Köyhyysraja mun mielestä siis 1500e/KK.

    Korjatkaa jos olette eri mieltä.