“Ilman rahaa et osta aikaa, etkä paljon muutakaan”
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010 klo 16.00 kirjoittajana Mari KooMinna Ylikännö kirjoittaa Kelan tutkimusblogissa köyhyydestä, onnesta ja tuloeroista: “Vaikka Kirka laulaa, että aikaa ei pysty lahjomaan, sen ostaminen tuntuu olevan osa nykymenoa. Puheaikaa voi ostaa, samoin nettiaikaa. Voi ostaa palveluja, esimerkiksi siivousta, jolloin aikaa jää enemmän omille harrastuksille. Koiranulkoiluttamisen voi ulkoistaa ja ruokaostokset tilata kotiin. Ilman rahaa et osta aikaa, etkä paljon muutakaan. Tamppaat itse mattosi, peset ikkunasi, teet ruokasi ja ulkoilutat koirasi. Aikasi menee tarjousten perässä juoksemiseen ja arjesta selviytymiseen.
European Social Surveyn tulosten mukaan meillä on enemmän aikaa tehdä asioita, joista nautimme, kun kukkarossa on muutakin kuin se kuuluisa matti. Yhteiskunnan tasolla se tarkoittaa sitä, että tuloerojen kasvaessa kasvavat erot myös ajankäytössä. Kun parempituloiset ostavat itselleen vapaa-aikaa niiltä, joilla ei ole varaa nauttia siitä, emme ole kaukana luokkayhteiskunnasta. Siis siitä yhteiskunnasta, jossa raha (ja vain raha) tekee onnelliseksi.” (Mari Koo)
Toisaalta; työttömällä sitä vasta onkin tätä kallisarvoista valuuttaa, aikaa, käsissään vaikka millä mitalla. Kannattanee siis joko olla niin hyvissä töissä, että on varaa ostaa vapaa-aikaa tai sitten olla olematta töissä ollenkaan, niin ei tarvitse ostaa vapaa-aikaa.