Kulutusjuhla

Eroon hiustenvärjäyskierteestä?

Jo pitkään olen suunnitellut hiusteni värjäämisen lopettamista. Hiusvärit ovat järkyttävän tujua kemikaalikamaa, kuten Anja Nystén kirjoittaa ja samalla kertoo, miten värivalmistajat tehokkaasti markkinoivat tuotteitaan harhaanjohtavilla mielikuvilla:

”Schwartzkopf Essential Color värisarjassa allergisoivat värit on viherpesty luonnon ainesosilla, kuten litsi-uutetta ja luonnonmukaisesti viljellyllä valkoisella teellä. Organic Colour System markkinoi tuotteitaan ammoniakittomana sekä luomukamomillan, -appelsiinin ja –greipin avulla. Loreal puolestaan kätkee Inoan allergioisoivat ainesosat lauseen ”tulevaisuuden hiusväri” ja ”ennenkokemattoman hellävarainen” alle. Sim Finland mainosti sekä netissä, että kampaajille tarkoitetussa lehdessään Sim Sensido-värisarjaa ”parafenyleenidiamiinivapaalla koostumuksella”. Kyseinen PPD-aine on yksi pahimmista hiusvärien allergioita aiheuttavista aineista. ”

Ei minua omat allergiat sinällään huolestuta, vaan ylipäätään moinen kemikaaliläträys. Värien valmistus tuskin on ongelmatonta, ja kemikaalit päätyvät ennemmin tai myöhemmin luonnon kiertokulkuun.

Toki päähän voisi laittaa esimerkiksi hennaa, mutta sekään ei ole ongelmatonta.

Siksi siis järkevin ja myös edullisin keino olisi lopettaa hiustenvärjäys kokonaan.

Mutta kun se oma tukkani on tylsää maantienväriä. Ja olen tottunut punatukkaisuuteeni. Kun ne hiukset ovat niin tärkeä osa ulkoasua. Ja oma suomalaiskampaajani osaa niin kivasti laitella väriä päähäni (eivätkä ne värit ole mitään ekotuotteita). Parin sentin juurikasvu on ruma.

Kuten selityksistäni voi päätellä, niin kunnon syytä värjäyskierteen lopettamiseen ei ole. Mutta silti lykkään värjäämisen lopettamista vielä hetken, kun on omat häät tulossa ja haluan kivan kampauksen.

Värjäyksen lopettamiseen on innostanut myös sveitsiläisten hiusten katselu. Täällä vanhempi väki näyttää kulkevan tyylikkäästi harmaantuneissa tai harmailla hiuksilla sävyttyneissä kampauksissa.

Miksi ihmeessä Suomessa ja monessa muussakin maassa niitä harmaita yritetään niin epätoivoisesti peittää, kun ne ainakin minun silmiini näyttävät vallan hyvältä?

Aion siis Suomessa kesällä jutella kampaajani kanssa aiheesta ja selvittää, miten voisin tyylikkäästi päästä eroon värjäyskierteestä. Onneksi kampaukseni on lyhyt, joten mitään ikuisuusjuurikasvunkasvattelua ei ole tiedossa. Mutta katsotaan sitten aikanaan, kuinka tässä yrityksessä käy vai tyydynkö ekologisempiin väreihin.

12 Comments

  1. Kyllä sen maantienvärin kanssakin tulee toimeen monen punapäävuoden jälkeen ;). Muutama vuosi sitten kyllästyin sekä juurikasvuun että värien kemikaaleihin ja päätin lopettaa värjäyksen. Siirtymässä pää värjättiin kerran suunnilleen oman väriseksi. Auringosta tulee sitten luonnollista vaalennusta…

  2. Heli, eiköhän sitä toimeen tule, kunhan tottuu: kiva kuulla, että muutkin ovat projektissa onnistuneet 🙂 Todennäköisesti minulla on myös edessä se värjäys suunnilleen omaan väriin ja sitten aurinkoraitojen ottamista 🙂

  3. Mä lakkasin värjäyttämästä hiuksiani jo kymmenisen vuotta sitten, kun kyllästyin siihen, että kallis väri haalistui aina niin nopeasti. Yllätyksekseni oma värini oli huomattavasti tummempi kuin ennen värjäyskierteen aloittamista kymmenen vuotta aiemmin.

    Mä hoidin värjäyksen lopettamisen kertaheitolla leikkauttamalla hiukseni niin lyhyiksi, ettei juurikasvua juuri jäänyt.

  4. Minä oli aikoinani hyvin vaaleatukkainen, mutta enää siihen ei ole paluuta. Päättelen oman aidon värini pikkuveljeni kuontalon väristä, ja se on sellaista maantiehenkeä 🙂
    Olen pohdiskellut myös tuota aivan lyhyeksi leikkaamista, näin lyhyestä tukasta se ei enää olisi mitenkään hurjasti pois.

  5. Jos et vielä siirry pois punaisesta, niin suosittelen lämpimästi Saksasta (ehkä Sveitsistäkin?) saatavaa Sante Naturkosmetikin hiusvärisarjaa. Hennapohjainen väri on osoittautunut kestäväksi ja miellyttäväksi, ei mitään kummallisia kemikaaleja.

  6. Stazzy, itse asiassa minulla on hyllyssä yksi Santen hiusväri odottamassa kokeilua. Kai ainakin se on vielä päähän länttäistävä 🙂

  7. Tulos on alkuun (ainakin mun maantiepäässä) turhan oranssi, mutta jos sen kestää, niin se haalistuu parissa-kolmessa pesussa ihanan luonnollisen punaiseksi.

  8. On myös ekokampaamoja joissa voi käydä laitattamassa ystävällisemmän värin. Tosin ekovärit EI peitä harmaita, joten jos siitä kohtaa ottaa, niin sitten ei.

  9. Zepa, juu-u, Helsingissä alkaa olla hyvä ekokampaamotarjonta ja monella on positiivisia kokemuksia. Harmaiden peitto ei meikäläisellä vielä ole akuutti ongelma. En vain tahtoisi heti luopua vakikampaajastanikaan (jolla Suomessa yleensä aina laitatan värin: harvoin Suomessa värjään tukkaani kotona), ja ennemmin lopettaisin koko värjäyshomman.
    Mutta katsellaan! Tässä alkaa välillä tuntua, että ehkä esim. sellainen sentin sänki olisi ratkaisu kaikkiin tukkaongelmiin 😀

  10. Mun mielestä on ihan hyvä ympäristö- ja ihmisystävällisistä tuotteista keskustellessa välillä kysyä myös sitä, tarvitaanko tuotetta ollenkaan.

  11. maantiet ovat joko harmaita tai mustia. Olisi parempi termi nykyisin soratienvärinen? Tai puistokäytävänvärinen?

  12. Maantie on uusi punainen. Tai näin itselleni perustelen noin 25 v. punaisen (hennaus/värjäys) kauden lopettamista. Kaksi kertaa olen värjäyttänyt pitkän tukan oman värisemmäksi, mutta vähän punaista joukossa ja seuraavaksi suoraan maantietä päähän. Kunnes saa riittää värjäykset. Kylmä harmahtavan tummahko on trendiväri maailmalla, sitä oikeasti löytyy jo kampaamon värikartoistakin. Harmaita en tulevaisuudessa myöskään aio värjätä pois.