Matti Mattila harmittelee, että osti Rainbow-laastaria: ”Yksittäispakatun laastarin paperinen suoja ei avautunut ehjänä kuten laadukkaamman Salvequickin, vaan repesi oudosti niin, että sain kynsiä laastarin suojakääreen riekaleiden seasta. Laastari tuntui heti kovin teipinomaiselta, mutta en antanut sille sitten sen enempää huomiota. Seuraavana aamuna laastari yksinkertaisesti putosi itsekseen iholta, joten sitä ei tarvinnut alkaa nyhtää pois paikoiltaan. Se taisi olla merkki heikkolaatuisesta liimasta. Naarmu oli parantunut eikä jäljellä ollut enää kuin huomaamaton vaaleanpunainen jälki ja muisto menneestä. Aivan näin helpolla en kuitenkaan päässyt. Joidenkin tuntien kuluttua haavan ympärillä ollut iho alkoi kutista. Vilkaisin nahkaa ja siinä oli punainen laastarin kuva. Mitä ilmeisimmin liima-aine oli alkanut ärsyttää hipiääni. Kutina jatkui vielä illalla, vaikka laastarin ajoista oli kulunut jo puoli päivää.” (Mari Koo, kiitos linkistä Kaisa K:lle)