Kulutusjuhla

Kulutusvuosi 2012: Ruoka ja ravitsemus herättää aina keskustelua

torstai 3. tammikuuta 2013 klo 10.51 kirjoittajana Mari Koo

Päätin kirjata ylös muutamia havaintojani viime vuoden kulutuskeskusteluista. Nämä ovat täysin omavaltaisesti ja fiilispohjalta valittuja sekä pohdittuja. Lisään tekstien loppuun myös ajatuksen siitä, miten kyseinen aihe näkyi omassa elämässäni viime vuonna.

Ensimmäisenä pohdinnan kohteena on ihmisten yksi ikisuosikki eli ruoka.

Elintarvikkeet ja ravitsemus herättivät paljon keskustelua myös vuonna 2012. Lähiruokaa ja luomua esiteltiin monelta suunnalta, ja esimerkiksi suuret kauppaketjut lisäsivät luomutuotteita. Paljon puhuttiin siitä, miten lähiruoka määritellään.

Toisaalta lähiruokaan ja luomuun erikoistuneet pikkukaupat eivät välttämättä kannattaneetkaan.

Mielestäni ruuan ilmastovaikutusten osuus keskustelussa väheni, eikä esimerkiksi hiilijalanjälkimerkinnöistä tällä hetkellä paljon puhuta. Sen sijaan nostettiin esiin esimerkiksi ruuan alkuperän merkitystä: esimerkiksi eineksissä halutaan tietä myös raaka-aineiden alkuperämaa eikä vain tuotteen lopullista valmistajaa.

Loppuvuodesta suomalainen lihantuotanto sai huomiota Elina Lappalaisen palkitun Syötäväksi kasvatetut -kirjan myötä. Lihan kulutus kasvoi vuonna 2011 (lihaa syötiin 77,7 kg/hlö), ja olettaisin, ettei kulutus laskenut myöskään vuonna 2012.

Terveellisyydestä ja ravitsemusnäkemyksistä väännettiin ahkerasti kättä. Kovin karppausbuumi tuntui väistyvän, mutta moni elintarvike silti mainostaa nyt proteiinin määrällä, eivätkä kevyttuotteet käy kovin hyvin kaupaksi. Myös lisäaineettomuutta ryhdyttiin korostamaan entistä enemmän.

Myös kiinnostus ruuan makuun näytti vuonna 2012 vahvistuvan. Erilaiset kokkausohjelmat ja muut viestit ovat saaneet ilmeisesti yhä kasvavan joukon ihmisiä laittamaan ruokaa huolella. Ruuasta nauttimisen merkityksestä on puhunut mm. ruokakulttuurin professorina aloittanut Johanna Mäkelä.

Ruuassa näkyy myös itse kerätyn tai viljellyn arvostus. Nyt oma yrttiviljelmä tai pikkupalsta on hehkuttamisen arvoinen. Lisäksi on soveliasta mainostaa sieni- tai marjaretkiä, nokkosten tai mesiangervon keräämistä sekä ongittuja kaloja.

Ruuan hinta on tietysti aina otsikoissa. Ruuan hinta kallistui, ja samalla vahvistui halu tietää, kuinka paljon ruuan tuottaja saa lopullisesta ruuan hinnasta. Monet kokivat, että isot kauppaketjut ja myös elintarviketeollisuus vievät liian ison siivun ruuan hinnasta. Maataloustuottajien etujärjestö MTK käytti tilannetta hyväkseen ja järjesti aiheesta mielenilmauksen, jossa ruokaa myytiin alhaiseen hintaan.

Omalla kohdallani:

Taloutemme ruokamenoista ei edelleenkään ole pidetty kirjaa, eikä ruuassa haluta pihtailla. Arkena kokataan edullisemmin ja syödään myös lounaita ulkona, viikonloppuna panostetaan. Tässä mielessä lienemme varsin normaali talous. Usein lauantaisin ostosreissu suuntautuu torille juuresten, kasvisten, munien ja kalan hakuun (ja osa näistä ostetaan suoraan tuottajilta), mutta arkena käydään lähikaupoissa.

Lisäainelistauksia en suuremmin tiiraile, vaan uskon kokonaisuuden ratkaisevan. Syömme välillä myös eineksiä hyvällä halulla.

Ja nokkosia keräsin viime vuonna pari kertaa.

Be Sociable, Share!

8 kommenttia kirjoitukseen “Kulutusvuosi 2012: Ruoka ja ravitsemus herättää aina keskustelua”

  1. Joku sanoo:

    Suuri pieni ruokakauppakysely 2013:
    Millä perusteella valitsette ruokakaupan, ja erityisesti valitsetteko jostain syystä juuri tietyn ketjun kauppoja, vai ette?

  2. Maija sanoo:

    Hyvin vedetty yhteen. Viime vuonna alkoi todella tuntua trendikkäältä esitellä marja- ja kalasaalista muillekin – mitä siis itse innoissani tein. Karppausta en uskonutkaan kestäväksi valinnaksi/trendiksi – sehän sotii vastuullista syömistä vastaan.
    Olisiko ajan käyttö kaupassa käyntiä, ruuanvalmistusta ja ruuasta puhumista kohtaan lisääntynyt?
    Näillä mietteillä aloitetaan uusi ruokavuosi.

  3. Eko-Matti sanoo:

    Tuo Maijan mainitsema tuotteiden keruu on minustakin mainitsemisen arvoinen juttu. Villiyrtit on minusta hyvä osoitus asiasta: eihän niistä pari vuotta sitten kukaan puhunut mitään. Viime kesänä joka ravintola pyrki saamaan listoilleen jotain villiä ja vihreää. Suuntaus jatkunee tänä vuonna.
    Kaupunkiviljely taitaa taasen olla menossa pois muodista. Ehkä ihmiset huomasivat sen aika hankalaksi ja aikaa vieväksi hommaksi…:)

  4. Mari Koo sanoo:

    Maija, pitää ryhtyä seuraamaan ajankäyttöön liittyvää keskustelua, kiitos tästä näkemyksestä! Voi hyvin olla, että Keittiökaverin kaltaisten palveluiden myötä lasketaan nimenomaan ruuan hankinnan ja valmistamisen ajan- ja vaivansäästöä.

    Matti, villiyrttien merkityksen kasvusta kertoi myös se, että Sami Tallberg sai Suomi-palkinnon villiyrittitoimistaan.
    Vielä en kaupunkiviljelyä kuoppaisi, mutta suurin hehkutus on haihtunut. Aihe on jo tuttu, joten siitä ei mediakaan jaksa kirjoittaa.
    Samoin kävi superfood-ilmiölle, josta kovasti puhuttiin muutama vuosi sitten. Nyt ei enää tunnu trendikkäältä hehkuttaa yksittäisiä raaka-aineita, etenkään mitään kaukaa Suomeen tuotua.

  5. […] Päätin kirjata ylös muutamia havaintojani viime vuoden kulutuskeskusteluista. Nämä ovat täysin omavaltaisesti ja fiilispohjalta valittuja sekä pohdittuja. Lisään tekstien loppuun myös ajatuksen siitä, miten kyseinen aihe näkyi omassa elämässäni viime vuonna. Aiemmin aiheesta Kulutusvuosi 2012: Ruoka ja ravitsemus herättää aina keskustelua […]

  6. At least you got some answers on the marker—and hopefully they are right and will be up soon!! As for the pictures—-I would be MAD!!!!! Does she live close where you can stop in a studio or something to talk to her? I am sorry—that is one of the first things I want back—-hopefully a few days after Jillian's birth! I am very impatient when it comes to pictures—–hopefully you can get them VERY SOON!

  7. luvvv pop pilates … luvvv pop pilates workouts….i do them evryday cuz they r sooo fun…..i think they GREAT…….ND I LUV HOW U HAVE A VID FOR EACH PART OF DA BODY!!

Kommentoi