Eräänä päivänä oli puhetta nykyajan kulutusyhteiskunnasta. Otin asiaan voimakkaasti kantaa, sillä yhtenä työnkuvanani on ohjata ihmisten kulutuskäyttäytymistä.
Ihmisillä on tällä hetkellä enemmän rahaa käytössä kuin koskaan. Sehän näkyy jo television ohjelmakartasta. Kun ensin on ostettu auto tai asunto, niin nyt on varaa myös ”tuunata” (eng. to pimp) sitä. Esimerkiksi sisustusohjelmien lisääntyminen ei suinkaan johdu pelkästä trendiytyvästä Suomesta. Parhaillaan on menossa laaja yhteiskunnallinen muutos. Paljon puhutusta kulutusyhteiskunnasta on tullut oikeasti totta.
Lisäksi ostopäätöksien luonne on muuttunut. Ensimmäistä kertaa yhteiskunnassamme on lupa tehdä ostopäätöksiä järjen sijaan tunteella. Tämä tosiseikka on muuttanut ympärillämme asioita paljon. Hinnalla kilpailu on toissijaista yhä useammin. Ihminen ei osta enää lenkkareita, vaan kokonaisen elämäntavan. Purukumi tarjoaa sinulle vapauden. Jäätelö intohimon. Mutta tämänhän me kaikki tiesimme jo?
Brändimainonnan juuret menevät kuitenkin entistä syvemmällä sisälle ihmisten tunteisiin. Pelkkä hauskuus ei enää riitä. Tuotteet eivät kilpaile ostajista, vaan tunteista. Kulutuspäätös vaatii tunteita purskuvan kuluttajan. Toisaalta Frédéric Beigbeder sanoi 24.99 kirjassaan, että ”mainonta ei saa tehdä ihmistä onnelliseksi, koska onnellinen ihminen ei kuluta”.
***
Joku puhuu turhuuden markkinoista, toinen taas brändeistä. Joku vannoo kapitalismin nimeen, toiset heittelevät kiviä sitä vastaan. Minä taas tykkään ostaa tunteilla. Muuhun en ota kantaa.
Mari Koo
Olin näköjään kopsannut talteen 3. toukokuuta Kauppalehdessä olleen Saatchi & Saatchi -mainostoimistoketjun pääjohtajan Kevin Robertsin haastattelun, jossa herra toteaa, että tunne ratkaiseen jokaisen ostopäätöksen.
Tämän vuoksi kirjan Lovemarks -tehnyt mies uskoo, että on turhaa tehdä rationaalisia tutkimuksia: ”Ainoa kysymys, joka tuotteesta, palvelusta tai mainoksesta kannattaa kuluttajalle esittää, on: haluatko kokea sen uudelleen.”