Kulutusjuhla

Monitorin kestävyys ja kuluttajapalvelua

Henri Blockilta hajosi Samsungin monitori reilut kolme vuotta ostamisen jälkeen eli pari kuukautta takuun päättymisen jälkeen. Tiedostavana kuluttajana Block tiesi, että takuuaika on nykyisin vain valmistajan antama lisäarvopalvelu: oleellista on se, kuinka kauan tavaran voisi olettaa kestävän.

Block otti ensin yhteyttä myyjäliikkeeseen, josta luonnollisestikaan ei oltu kiinnostuneita tekemään yhteistyötä, vaan todettiin, että kun takuuaika on umpeutunut, niin turha on kitistä.

Tämän jälkeen Block joutui toteamaan kuluttajaneuvonnan resurssipulan (”Kuluttajaneuvontaan tulevien yhteydenottojen määrä kasvaa, mikä ei voi olla vaikuttamatta kuluttajien saamaan palveluun heikentävästi, kun palvelun saatavuus pysyy ennallaan”, todetaan Kunnallinen kuluttajaneuvonta 2005 -raportissa). Helsingissä ei mm. ole omaa sähköpostiosoitetta kuluttajaneuvontaan, sillä henkilöstöllä ei ole siihen aikaa reagoida.

Block sai lopulta kuluttajaneuvontaan yhteyden puhelimitse ja tiedusteli monitorin oletettua käyttöikää. Virkailija lupasi palata asiaan seuraavana päivänä, mutta yhteydenottoa ei kuulunut.

Block lähestyi myös valmistajaa Samsungia sähköpostilla ja sai vastauksen, jonka mukaan reilut kolme vuotta on kelpo ikä monitorille.

”Tulkitsen tämän niin, että Samsungin edustajan mukaan on siis ihan ookoo, jos heidän monitorinsa hajoaa kolmen vuoden ja muutaman kuukauden normaalikäytön jälkeen. Sellaista monitoria ei minun mielestäni kannata hankkia.

Tässä vaiheessa minun täytyy häpeäkseni tunnustaa, että kärsivällisyys ja taistelutahto loppuu. Tarvitsen kuvankäsittelyyn kelpaavan monitorin reilusti ennen joulua, enkä jaksa raahata tätä nykyistä edestakaisin huoltoon, jonka kestosta tai hinnasta ei ole mitään takuita (Pun intended).

Sen verran sain kuluttajaneuvojasta irti, että jos oletettu elinikä on loppupuolellaan, myyjän ja valmistajan vastuu vähenee asteittain, eli täydellistä korvausta en olisi saanut, mutta en minä sellaista ollut hakemassakaan.”

Nyt Block on hankkinut jo itselleen uuden monitorin ja voi luopua vanhastaan, jos jotakuta kiinnostaa.

Kulutusjuhla toivoo uudelle tuotteelle pitkää ikää ja kärsivällisyyttä kaikille, jotka joutuvat painiskelemaan vastaavien ongelmallisten tuotehankintojen ja takuukysymysten parissa!

Samalla henkilökohtaisesti toivon, että kuluttajaneuvontaan pystyttäisiin sekä laadullisesti että määrällisesti panostamaan kunnissa enemmän. Edellä mainitun raportin mukaan:

”Kuluttajaneuvojat käsittelivät vuonna 2005 yli 80 000 valitusta. Yhteydenottojen määrä kokonaisuudessaan oli edelleen kasvussa. – – – Kunnissa neuvonta on useimmiten järjestetty yhdistämällä kuluttajaneuvojan virka tai toimi johonkin muuhun kunnalliseen tehtävään. Päätoimisia neuvojista on noin kolmannes.”

6 Comments

  1. Kestävien tuotteiden tekeminen on huonoa bisnestä. Joka olettaa nykyään löytävänsä jonkin ison merkin alta ikuisuuden kestävän tuotteen, on jälleen melko sinisilmäinen. Nuo laitteet kyllä rakennetaan juuri niin, että ne kestävät takuuajan + jonkun verran päälle. Jotkut hajoavat heti takuuajan jälkeen, jotkut saattavat kestää jopa vuosia enemmän. Riippuu paljon käytöstä, mutta oletusarvoisesti mitään ikuisesti kestäviä tuotteita ei kannata valmistaa.

  2. Noinhan se on, kestävyys ei kannata. Tosin oli mukava lukea tällä viikolla uistimia käsipelillä valmistavasta yhden miehen yrityksestä, joka lupaa korjata kaikki käytössä rikkoutuneet uistimet. Ilmaiseksi. Hintaa toki tuotteilla on perus-Rapalaa enemmän, mutta kalaakin kuulemma pitäisi tulla paremmin.

  3. Tässä monille kasvaville yrityksille hieno liikeidea: Teemme tuotteita, jotka kestävät.

    Olen tainnut näin kyllä kommentoida aikaisemminkin.

  4. Mielestäni jonkinlaista kestävien tuotteiden arvostuksen lisääntymistä on näkymissä, ainakin hifi-puolella: mielikuvissani esimerkiksi Tivoli Audio taitaa olla nyt kovassa nosteessa. Ehkä se sieltä hiipii muuallekin.

  5. Kyllähän kestäviäkin tuotteita tehdään, mutta sitten hinta on ällistyttävän korkea, kuten juurikin Mari Koon mainitsemalla Tivo Audiolla. Hong Kongista AM/FM-radion saa arvaukseni mukaan hintaan 9.95e, Tivoli audion täysin samoilla funktioilla oleva tuote onkin sitten 99.95e. Laatu maksaa ja se pitäisi kuluttajankin taas muistaa. Tosin kaikki kallis ei ole aina laadukasta, joten kuluttajaa viedään taas kuin litran mittaa eri merkkien ja brändien tuoteviidakossa.

    Useinhan on myös niin, että laitteen X ensimmäiset valmistuserät ovat niitä laadukkaimpia. Myöhemmissä erissä kustannuksia koitetaan usein karsia käyttämällä halvempia komponentteja. Toisaalta taas ensimmäinen erä mistä tahansa sähkölaitteesta on yleensä jostain kohtaa huonosti suunniteltu, joka puute korjataan seuraavissa malleissa/tuotantoerissä.

    Missä tuotteen elinkaarella siis lienee tämä piste, jossa lastentaudit on voitettu, mutta kustannustehokkuuden nimissä ei olla vielä siirrytty käyttämään venäläisiä aluuminiteräksisiä koneiston osia. Siinäpä pulma.

  6. Joo. Nyt kun päästiin tuonne laadukkaiden audiolaitteiden maailmaan…

    Slim Devices http://www.slimdevices.com/

    Tekee kuluttajien speksaamia audiolaitteita. Etusivulla poseeraava Squeezebox näyttää aika kiinnostavalta.

    Maailma muuttuu, eskoseni. Vai pitäiskö sanoa yrjöseni.