Muokattu klo 9.30: oma virhe.
Hesarin tilaajahinnat ovat ihmetyttäneet niin minua kuin monia kanssaihimisiä. Itse tilaan nykyisin paperilehteä perjantaista sunnuntaihin ja käytän muuten digilehteä: tästä maksan 244 e/kk v. Summa on vain 14 euroa vähemmän eli noin euron kuukaudessa kuin paperilehden jokapäiväinen tilaus + digilehti.
Hintaero on naurettavan pieni, mutta olen tympääntynyt kanniskelemaan paksua nippua sanomalehtipaperia kierrätykseen päivittäin. Lisäksi arkiston käyttöoikeuden tuleminen osaksi tilaajahintaa käännytti minut vuoden alussa lopullisesti digilehden kannalle (joten kiitokset siitä!).
Paljon puhutaan, että nettiin mennään ja siellä ollaan, mutta esimerkiksi painettua lehteä tilaava (jatkuva tilaus 222 e/v) joutuu siis vielä maksamaan lisää HS 24 -palvelusta eli digilehdestä ja arkistosta (eli paperi + digi 258 e/v).
Pistin aiheesta sähköpostia asiakaspalveluun, mutta vastauksena oli lähinnä kiertelyä ja kaartelua.
”Helsingin Sanomien HS Digilehden hinta perustuu monipuoliseen toimitukselliseen sisältöön ja palveluihin, joita pyritään kehittämään jatkuvasti vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita. Lehden hintaan vaikuttavat luonnollisesti mainitsemasi jakelu- ja tuotantokustannukset, mutta pääasiallisesti hinta muodostuu kuitenkin sisällöstä ja sen tuottamisesta. – – –
Digilehti on kuitenkin erillinen maksullinen tuote, mikä on paperilehden tilaajille kuitenkin edullisempi, kuin ostaa pelkän digilehden lukuoikeutta verkosta.- – –
Hinnoittelupolitiikkaan sisältyy aina useita eri aspekteja, eikä kysymys ole koskaan yksinkertainen.”
Niinpä: mainostuloillahan lehti pyörii. Kun tilaan digilehteä, minulta jäävät näkemättä lehden mainokset enkä myöskään ole kasvattamassa paperilehden levikkilukuja. Näin maailma vielä pyörii.
Mitäs siitä, että digilehden vuoksi ei tarvitse tuottaa läjää paperia, rahdata sitä ympäriinsä, käyttää painokonetta ja kuluttaa ylipäätään energiaa.
Olisiko Hesarissa nyt ihan mahdotonta ajatella, että vaikkapa ilmastonmuutokseen vedoten digilehden ympäristöystävällisyys näkyisi myös tilaajan maksamissa hinnoissa?
Jussi
Kannattanee päivittää ihan ensimmäisenä artikkelissa mainittu kuukausihinta vuosihinnaksi. 😉
Mari Koo
Kiitos huomautuksesta, ei näköjään kannattaisi aamuisissa unenpöpperöisissä hetkissä yrittää kirjoittaa tiukkaa asiaa 🙂
annamaija
Itse siirryin kokonaan digilehteen, kun talouteen muutti kissoja. Lehden lukeminen on huomattavasti helpompaa näytöltä.
Itseäni kismittää se, ettei digilehdestä saa opiskelija-alennusta. Siltikin muistelen laskeneeni, että tilaus tuli edullisemmaksi, kuin opiskelijatilaus paperilehdestä.
Arkiston ja vanhojen lehtien selailuoikeutta on tosiaankin digitilaajilla rajoitettu, mutta eipä minulla tuolle ole niin käyttöäkään.
Paras puoli digilehdessä on se, että sen voi lukea missä vaan. Ja kukaan ei myöskään voi kontrolloida moniko ihminen samoilla tunnuksilla lehteä lukee. Itse tutustuin lehteen vaihto-oppilasaikana toisen vaihtarin vanhempien tunnuksilla.
Samasta asiasta lyhyt artikkeli Tutkan taannoisessa numerossa:
http://www.tutka.org/artikkeli?id=736
Mari Koo
Annamaija: Jep, yksi vaihtoehto olisi tietysti siirtyä kokonaan digiin, mutta NYTiä, viikonlopun lehtiä ja Kuukausiliitettä tykkään lukea (toistaiseksi) paperisina.
Digilehden etuhan on nimenomaan se helppo käytettävyys missä vaan. Luulen, että varmaan jossakin vaiheessa jonkinlaista kontrollia noihin lukuoikeuksiin tulee.
tuomas
No, tuo lukuoikeuksien jakaminen vaikka sadalle kaverille on se ihan selvä syy, miksi hinnat eivät alhaisemmat.
Matti Kinnunen
Kummallista, että NY Timesin verkkopainoksen (ja 100 artikkelia arkistosta kuukaudessa) saa alle 50 dollarilla vuodessa.
Hesarin perusteet eivät pidä.
Mari Koo
Tuomas: En todellakaan ole sitä mieltä, että ihan polkuhintaan pitäisi digilehteä myydä, mutta haluaisin hintaerot noiden esittelemieni lehtitilausten välillä tolkullisemmaksi. Alhaisempi hinta varmasti houkuttelisi myös useampia maksamaan oikeuden digilehteen.
Toki on muistettava se, että Suomessa lehti perinteisesti on tilattu kotiin, toisin kuin useimmissa muissa maissa, joissa ostetaan irtonumerot. Eli esim. Jenkeissähän varmaan kannattaa siitäkin syystä myydä ”nettivuositilausta” kohtuullisen halvalla, koska perinnettä tilaamiseen ei edes ole.
Matti Kinnunen
Kyllä Jenkeissäkin lehtiä kotiin (tai kodin rappusille) on tapana tilata. Bostonissa näytti noin 25% Back Bayn (paikallinen ”Eira”) asukkaista tilaavan NY Timesin.
Liam Trichet
Very nice site, i love it! http://udesyrelv.sblog.cz desyrel