Nyt vietetään Nuukuusviikkoa teemalla Onnea ostamatta: ”Esille nostettavia aihepiirejä ovat muun muassa länsimaisen kulutuksen kohtuullistaminen, luonnonvarojen oikeudenmukainen jako, konkreettiset keinot oman kulutuksen vähentämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen sekä pohdintaa siitä, olisiko onnea haluta vähemmän?” (Mari Koo)
Polgara
Meillä on jo yli 10 v. ja vähän ehkä pidempäänkin eletty mahdollisimman nuukasti! Ostamme halvinta mahd. ruokaa (oranssit laput), vihannekset ym. tarjouksista. Esim. 5 eurolla loihtii jo 2 päivän ruuat 2 hengelle, aivan täysipainoisetkin ateriat vielä. Kaikki ruoka tehdään itse, ei mitään valmisruokia. Huonekalut ja tekstiilit hankittu kirpparilta tai Huutonetistä. Samoin vaatteet. Uusina vaatteina on ostettu vain osa sukista ja pikkareista. Mielelläni suosisin myös ns. lähiruokaa, mutta se on taloudellisesti mahdotonta – kalleus! Samoin luomu on hinnakasta, vaikka mieluusti sitäkin käyttäisin.
BTW, missä viipyvät pottu-vihannes-ryyni -kauppiaat, jotka jokunen vuosi sitten kiertelivät lähiöissä pakettiautoilla ja pysähtyivät tiettyyn aikaan tietyssä paikassa (vrt. Jäätelöauto). Pari päivää ennen he olivat jakaneet tuoteluettelonsa ja hinnastot asukkaille – paljon olisi ostajia! Tuotteet olivat kotimaisia, Uudeltamaalta ja erittäin makoisia, mm. ihanat litteät isot kauraryynit! Lisäksi kauppaan verrattuna jopa edukkaita. Jos ei jaksa kantaa kaupasta, tämä olisi mainio vaihtoehto. Ja entäpä sitten sadonkorjuuaikaan – säkillinen kurkkuja, toinen kesäkurpitsaa. Mmm, nyt tuottajat huom! tästä ideaa kehittämään ja suoramyyntiä kotiin, kiitos!
Kriisi
Ei voi olla totta. Saan ehkä noin 2 kertaa vuodessa tunteen, että nyt pitäisi shopata jotain pientä. Aina just silloin on joku nuukuusviikko tai älä ostaan mitään -päivä.
asmeo
Heh,
Luin ”teemalla Onnea ostamatta” ensin notta Onnela ostamatta. Sinänsä ihan vaihtoehtoiskelpoinen mutta kun O sattuu olemaan ravintelin nimi, ja vielä sen tyyppinen kuin on, uskon, ettei siellä(kään) saa edes onneaan ostamatta. Menipä monimutkaiseksi.
Mari Koo
Polgara: Opiskelijana elellessä olin huomattavasti nuukempi kuin nykyisin. Sitä se kasvanut tulotaso teettää, eli rahaa tulee käytettyä huolettomasti: olen valmis maksamaan vähän enemmän helppoudesta ja siitä, ettei omaa päätä tarvitse vaivata. Mutta omantunnonpistoksia toki tunnen, jos tavaran osto menee törsäilyn puolelle: ruokaan olen valmis satsaamaan, sehän on arjen suuri ilo!
Kriisi: Hehee, sallitaan tämä sinulle!
Asmeo: Kyseinen Onnela on kieltämättä paikka, jossa on ostettava.