Kulutusjuhla

”Minä olen vain töissä täällä” -meininki ärsyttää

Jazmanautilla on ongelmia Elisan kanssa, mutta eipä hän ylipäätään pidä nykymenosta asiakaspalvelussa: ”Syy miksi kiroilen blogissani Elisan toimintaa, enkä länkytä suoraan firmalle, johtuu nykyajan yritysten vastuunpakoilukulttuurista. Miten valitat, kun vastassa on ensin maksullinen jonotuspalvelu, josta vastaa, jos vastaa pahimmassa matalapalkkaisessa paskatyössä oleva nuorukainen, joka ammatikseen ottaa syyttä paskaa niskaansa ja joka ei ole syyllinen mihinkään, tai pysty vaikuttamaan mihinkään. Jos sattuu niin hyvin, että saa hänen esimiehensä puhelimeen, tai jopa esimiehen esimiehen, ollaan ihan samassa pisteessä. Tämä ”minä olen vain töissä täällä” kulttuuri on vihoviimeistä… Ei löydy edes sanoja kuvaamaan, kuinka raukkamaista bisneksen tekoa se onkaan!” (Mari Koo)

2 Comments

  1. ”Mä oon vain töissä täällä” peilautuu nätisti toisen ällistyttävän piirteen kanssa, eli nykyään kellekään ei mikään ole kunnia-asia. Ei ole pride-thingy osata hoitaa omat hommansa, ei ole pride-thingy huomata auttaa muita ja huolehtia heikommista, ei ole pride-thingy osata tehdä itse oma elämänsä, ei ole pride-thingy olla olematta molopää jne. Poikkeukset tähän pääsääntöön – kuten myös hommistaan huolehtijan löytyminen – on harvinaista herkkua ja mielellään kannetaan kultatuolissa lähimpään paikkaan missä voi tehdä muotin.

    Jooei, ”mä oon vaan töissä täällä”… verenpaine humisee.

  2. ”Mä oon vain täällä töissä” puhelinasiakaspalvelun asenteena on tyypillistä erityisesti ulkoistetuissa puhelintuki-/-asiakaspalveluammateissa. Kun ei ole kunnollista kontaktia yritykseen jota palvelee ja pahimmassa tapauksessa joutuu palvelemaan montaa eri yritystä samanaikaisesti, ei luonnollisesti jaksa tehdä tarvittavia ylimääräisiä askeleita yhden asiakkaan auttamiseksi. Yritysten itse ylläpitämä asiakaspalvelu puolestaan toimii useasti ja on muutakin kuin vain rahareikä (mikäli yritys vain niin haluaa).