Päätin noin vuosi sitten, etten itse osta lihaa kotiini. Omaatuntoa kolkutteli sen verran pahasti tieto siitä, miten suurta haittaa lihankasvatus ympäristölle tuottaa.
Päätös on pitänyt. Silloin tällöin siis syön lihaa, jos sitä eteen ilmaantuu. Koetan olla tekemättä aiheesta suurta numeroa: esimerkiksi Turistin häihin en ilmoittanut mitään erikoisruokavaliota, ja kyllä kuulkaas silti sain vatsani herkuilla enemmän kuin täyteen ilman kasleria ja paahtopaistia. Ja jos jääkaappiini on jäänyt grillausilloista makkarapaketti, niin syön lihat pois ennemmin kuin heitän menemään.
Kuten Pagistaanissa viime viikolla mietittiin, niin on se outo juttu, kuinka joukkoruokailuissa, kuten kouluissa, se liharuoka nähdään jotenkin välttämättömänä. Tai miten moni ajattelee, että oikea ruoka on oikeaa vasta, kun lautasella pötköttää kuollutta eläintä.
Ihmiset ovat kuulemma huolissaan ilmastonmuutoksesta ja haluaisivat ohjeita siihen, miten voisivat sitä estää. Mutta eivät sitten tee mitään, koska epäilevät, etteivät muutkaan tee. Ja mitäpä sillä on väliä, mitä yksi tekee, kun Kiinassa ei piitata mistään mitään ja Yhdysvalloissakin pörräävät lentokoneet ja muutenkin se nyt on ihan mitätöntä, jos minä jotain.
Onhan se jonkinlainen logiikka. Mutta minun logiikkani on tunnetusti se, että jos ei itse tee mitään, niin on turha vaatia muiltakaan eli esimerkiksi yhteiskunnalta, yrityksiltä tai kanssaeläjiltä.
Ruuasta kirjoitin Hesariin kolumnin, joka julkaistiin tänään. Otsikko on ”Ruuan kallistuminen on hyvä asia”
MUOKKAUS: Kolumni on näköjään saatavilla ihan maksuttomastikin (ajatukseni tunteville ei varmaan sisällä mitään uutta, eikä se nyt muutenkaan ole mitään omaperäisyyden huippua, vaan tietysti samoja teemoja on sanottu muuallakin).
Jos nyt joku sen lukija jäi miettimään, mistä siihen poimitut tiedot ovat peräisin, niin tässä linkit:
TIKEn ravintotase: lihaa syötiin n. 76 kiloa/hlö (eli noin 200 grammaa per päivä, laskin ihan itse) viime vuonna ja kasviksia & hedelmiä melkein kymmenisen kiloa vähemmän.
Tilastokeskus: ”Kotitalouksien elintarvikemenojen osuus kaikista menoista laski 20 prosentista noin 13 prosenttiin ajanjaksolla 1985-2006”
Tarkoitus ei ole vähätellä sitä tosiseikkaa, että köyhille ruuan hinnannousu on tietysti ongelma. Ennemminkin tavoitteeni on herätellä niitä rikkaampia pohtimaan omia valintojaan.
Zepa
Olen ihmetellyt ihan samaa, että satunnaisten joukkoruokailujen pitäisi olla muka jotain muuta kuin kasvisruokaa! Saahan jokainen kotonaan kuollutta eläintä niin paljon kuin huvittaa?! Kasvisruoka taas käy kaikille. Logiikka haloo.
Mä tilaan joskus ruokia isolle joukolle. Arvaatte varmaan mitä ilmaantuu pöytään ja mitä ei >;->
Jyri
Outo juttu ja outo juttu..
Lieneeköhän kohta aika muuttaa vanha kunnon sanonta ”makuasioista ei voi kiistellä” astetta Orwellilaiseen muotoon jossa ”kaikki makumieltymykset ovat tasa-arvoisempia mutta toiset tasa-arvoisempia kuin toiset” 😉
Jyri
Niin… Se mikä käy kaikille on useimmiten eri kuin se millainen ratkaisu on kohtelias kaikille tai edustaa hyviä ja huomioonottavia tapoja…
Jos unohdetaan erityisruokavalioista allergiat ja vastaavat oikeasti estyneet niin peräänkuulutetun logiikan osalta kannattaa muistaa myös se tekninen seikka että yhtäläillä niin sekä liha & kasvisruoat käyvät kaikille teoreettisella tasolla (syömäkelpoista jos elimistö ei potkaise vastaan) ja yhtälailla kaikki saavat kotonaan ihan sitä mitä haluavat floora faunan ohella mukaanlukien jolloin samalla idealla voidaan perustella myös kasvisvaihtoehdon täydellinen poisjättäminenkin…
Kysehän on esitetyllä tavalla ajateltuna ”vain” henkilökohtaisista valinnoista ja arvomaailmoihin pohjaavista syömispäätöksistä jolloin nurkkakuntaisen kapeakatseisesti ajatellen voitaisiin aivain yhtä hyvin sanoa että kyllähän se filee kaikille käy…
Näin päin käännettynä esilletuotu ajatus onkin jo niin räikeä että jokainen näkee logiikan ontuvuuden mutta kiintoisaa on se miten totalitaarian toimimattomuutta ei tahdota nähdä aina toiseen suuntaan. Kun ruokailun pitäisi käsittääkseni yleisestiottaen olla tapahtuma joka palvelee ruumiin lisäksi myös mieltä ja siten suotavaa se että ainakin viikon mittaan tarjolta löytyy vaihtoehtoja jotka ovat mahdollisuuksien mukaan kaikkien mieleen..
T. Harrastuksissaan muutamaan otteeseen maastossa muutamaakymmentä muonittanut ja myös kasvisvaihtoehdot & muut erityisvaliot huomioinut kommentaattori jolle noissa toimissa on ollut tärkeämpää kaikkien tyytyväisyys oman pelkästäään minäkeskeisen navan sijaan.. 😉
Matti
Samaa mieltä kouluruoan suhteen. Sen sijaan saanen olla hieman eri mieltä tuosta ihmisten ympäristöajattelusta. Paikoin on nimittäin niin, että Suomessa yksilö EI SAA tehdä asioita ympäristön eteen. Kouluruokaan vaikuttaminen tietysti on demokratiaa, eikä yksilöstä kiinni ja arvatkaas mitä demokraattinen kansanäänestys mahtaisi sanoa liharuoan kouluista poistamisesta? Jep. Ei tule tapahtumaan. Yksilötasolla on sentään mahdollista pistää lapsensa kasvikuurille koulussa, ilmoittamalla koululle erikoisruokavaliosta. Mutta jos nyt jälleen otan autoharrastajan näkökulman kuluttamiseen, kuten niin monesti teen, koittakaapa yksilötasolla lähteä muuttamaan omaa autoanne ekologisemmaksi, vaikka maakaasukäyttöiseksi. Muutos on täysin toteutettavissa harrastajan taidoilla, mutta saako näin tehdä? No ei helvetissä! Eikä edes Suomessa.
Toistaiseksi ympäristöasiat johdetaan vahvasti ylhäältä alaspäin, vaikka blogeissa ja muuten ”ympäristöharrastajien” (huom. ei ituhippi-termiä!) keskuudessa näyttääkin usein siltä, että ruohonjuuritasolta lähdetään asioita kehittämään. On aivan loistavaa, että sitkeitä ekoihmisiä löytyy, sillä näiden joukossa ääni voimistuu sen puolesta, että asioihin on puututtava. Vielä kun lainsäädäntötasolla ja rakennus- yms. tekniikan puolella osattaisiin kuunnella tätä ääntä ja kehittää ympäristösäästämistä ihmisten johdolla, ei vain paperilla olevien numeroiden johdolla. Noh, eessä pitkä on tie, mutta toivottavasti joskus koittaa se päivä, ettei liharuoka ole mikään perussetti koulussa, ihmiset saavat perustaa kompostin rivitalon pihaan ja ajaa kotikutoisella uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä autolla ne pakolliset matkansa.
Mari Koo
Jyri, kuten Zepa totesi, niin kotonaanhan kuka tahansa saa syödä mitä tahansa. Ainakin toistaiseksi. Mutta eikö olisi globaalisti hyvätapaista jättää lihat vähemmälle myös joukkoruokailuissa? Kyllä se kasvisruokakin palvelee kehoa ja mieltä. Harva lihansyöjä on sellainen, että söisi vain eläinkunnan tuotteita: kasvissyöjä sen sijaan popsii vain niitä, joten on näissä eronsa.
Matti, olen siinä ihan samaa mieltä, että oleellisinta on muuttaa poliittista päätöksentekoa (ja sen myötä yhteiskuntaa) sellaiseksi, että se tukee ympäristösystävällisiä valintoja. Muuten yksilöiden teon jäävät sinne viherpiiperrykseksi: kuluttajan vastuun korostaminen ei ole mielestäni mitenkään järkevää, jos kuitenkin yhteiskunta ajaa nurmijärveläistä ajatusmallia. Mutta minä siis melskaan ja muokkaan omaa käytöstäni siksi, että saisin paremman omantunnon ja minulla olisi varaa vaatia myös niitä muutoksia.
turisti
Joukkoruokailun muuttaminen puhtaasti kasvisruuaksi on ihan kaunis ja omalla tavallaan perusteltukin ratkaisu, mutta kysymys ei niinkään ole se, miten ihmiset siihen reagoisivat, vaan se, mitä se lysti kustantaa.
Jos asiaa katsellaan kouluruokailun (ensimmäiseen asteen opinnot) näkökulmasta, törmätään heti kustannusongelmaan. Annos ala- ja yläasteen sapuskaa laatidaan tällä hetkellä hintaan 89snt. Hintaan sisältyy kaikki keittäjän palkasta raaka-aineisiin. Jotta ruoka säilyisi ravitsemuksellisesti niissä kehyksissä, mitä kouluruokailun ravintosisällöstä, eri ravintoaineiden laadusta ja ominaisuuksista on säädetty, tuo mainittu summa ei riitä alkuunkaan, jos lihajalosteet korvataan kasvikunnan tuotteilla. Jo nyt eläinproteiineja korvataan mm. soijalla kouluruokailussa, kun samaan aikaan soijayliherkkiä diagnosoidaan kiihtyvään tahtiin. Eurooppalaiset palkokasvit taas ovat kustannuksiltaan niin tyyristä tavaraa, että niiden käytön lisääminen on toiveajattelua.
Suomi on maantieteellisesti ongelmallinen paikka, sillä täällä ei edes voida tuottaa täysipainoisen ja ravitsemuksellisesti oikeellisen kasvisruokavalion vaatimaa materiaalia koko väestölle koko vuoden tarpeisiin. Fennovegaaneja toki on, mutta tutkimusten mukaan heidän ruokavalionsa on puutteellinen, mitä tulee ympärivuotiseen ravitsemukseen. Ja yhtä lailla kuin lihan tuottaminen on ekologisesti kestämätöntä, on soijan ja tuoretavaran rahtaaminen leudommilta leveyspiireiltä tänne meidän kulutettavaksemme vähintäänkin kyseenailaista.
Kun tähän yhtälöön vielä lisätään suomalaisten täydellinen umpimielisyys ruuan sesonkiajattelua kohtaan, niin siinähän sitten yrität tarjoilla evästä kansalle. Kotimaisille juureksille ja marjoille ja vihenneksille nyrpistellään silloinkin, kun ne ovat parhaimmillaan! Ei kelpaa kaali kermaperseille, vaan kesäkurpitsaa pitää olla! Kaali säilyy pitkälle kevättalveen, mutta kotimaista, avomaalla viljeltyä kesäkurpitsaa saa vain heinä-elokuussa. Sen kulutushuippu on kuitenkin vuosittain juurikin siinä kohtaa, kun meillä on vielä maat roudassa ja keskikesään hyvä tovi aikaa.
Minua ei ruuan kallistuminen ole vielä suuremmin hetkauttanut, sillä meidän taloudessamme siirryttiin sesonkiruokailuun jo hyvä tovi sitten. Siitä ruokailusta ei tosin voi ottaa lihaa pois, sillä muutoin uhkaa anemia ja aliravitsemus keskitalven kuukausina.
Zepa
Joo, EN siis sano laktoosittoman tilaajalle että paskat sun erityistoiveesta, vaan sanon ruuanlaittajan suuntaan että kaikille laktoosittomat. Ei toi nyt niin vaikeaa ole ruuanlaiton ammattilaisille. Se on silleen, että niin kauan kun multa pyydetään tilauksia, mä tilaan kasvisruokaa, pitäkää natsina jos huvittaa. Tilaajan kun voi aina vaihtaa, nääs!
Eko-Matti
Turisti: Suomi on maantieteellisesti hankala paikka ylipäätään ruuan tuotannolle. Jos EU ja valtio eivät sitä tukisi, niin eipä täällä paljon mitään kannattaisi viljellä. Viljely Suomessa ei ole ekologisesti eikä taloudellisesti kovinkaan järkevää. Muistan Suomessa syödyn ruiskilon elinkaariselvityksestä. Hännille jäi suomalainen luomu, kun painotettiin energiankulutusta kiloa kohden. Kärjessä olivat saksalainen tehoviljelty ja luomu, kuljetuskustannuksista huolimatta.
Tuossa soijan rahtaamisasiassa olet vähän hakoteillä. Ei se ihmisravinnoksi rahdattava soija ole ekologisesti kovinkaan paha juttu. Ongelmat aiheutuvat eläimille tänne tuotavasta soijasta. Maailman soijatuotannosta kun 90 % menee rehuksi. Ja sitä rehua ne mansikit vetävät härmän navetoissakin. Uskon, että soija on kyllä ihan passeli proteiinin lähde suomalaisillekin jos asiaa katsotaan ekologisesta vinkkelistä. Pitää vain muistaa ajatella ruoka-ainesten koko elinkaarta. Esim. riisi on taasen ilmastopäästöjen suhteen erittäin ongelmallinen ja siksi onkin typerää, että joukkoruokailuissa sitä syötetään ohran sijaan. Tuossa ei voi olla edes kyse kustannuksista, vaan ihan vain tottumuksesta.
Minä odotan innolla sitä päivää kun ruuan tuotantoa ryhdytään tukemaan oikeasti ekologisin perustein. Silloin lihantuotannon tukiaisia ei voi enää mitenkään perustella ja kasviksista tulee vieläkin edullisempia. Ja sitä, että suomalaiset tajuavat kausiruuan merkityksen, laittavat ruuan ennemmin hellalla kuin uunissa (huomattavasti ekotehokkaampaa) ja valtiovalta ohjeistaa ihmiset tekemään niin.