Kulutusjuhla

Muistakaahan Kuinoman lainaus- ja vuokrauspalvelu

Kuinoma on Kulutusjuhlassa mainittu aiemminkin, mutta lienee syytä mainostaa uudelleen. Tämä vuokraus- ja lainauspalvelu on kehittänyt toimintaansa, ja tavaraa alkaa olla jo enemmän tarjolla, mutta lisää kaivataan.

Palvelun perustaja Markku Jussila puhui lauantaina Megapoliksessa siitä, miten lainauskulttuuri ei ole kehittynyt, mutta ostaminen on. Jos lainaisimme enemmän, niin säästäisimme luonnonvaroja: jokaisella ei tarvitse olla omia talviurheiluvälineitä, telttaa, iskuporakonetta, viulua tai juhlapukua. Valtaosan ajasta monet tavarat ovat ihmisillä nurkissa käyttämättöminä, jotan vuokraus- tai lainauspotentiaalia löytyy.

Jussila totesi, että lainaamiseen liittyy paljon ennakkoluuloja. Ihmiset pelkäävät, että vuokraaja hajottaa tavaran, vaikka todellisuudessa tuntematon tyyppi pitää hyvää huolta lainaamastaan. Ja tietysti palvelun kautta voidaan sopia siitä, että mitä tehdään, jos tavara rikkoutuukin.

Lainaus ja vuokraus on myös siksi kannatettavaa, että tässä tarkoituksessa olevien tuotteiden on oltava kestäviä. Ei siis mitään kertakäyttölaitteita tai -varusteita, vaan kunnollista laatua.

4 Comments

  1. Kiitos Mari!

    Tuota lainaus- ja vuokrauskulttuurin puutetta ei voi kun surra. Olemme Kuinomaa varten hieman arvioineet tuota. Keskiverto suomalainen tekee vuosittain 50 erillistä kulutustavaraostosta. Eli ostaa jonkin tavaran, ei ruokaa, kosmetiikkaa tai puhdistusaineita, vaan oikean tavaran. 50 ostoksen yhteydessä ostetaan tuotteita yli 50, eli usein kassalle kannetaan useampi kuin 1 tuote. Keskiverto suomalainen tekee vuosittain alle 1 kulutustavaran vuokrauksen. Eli vuokraa muuta kuin dvd:n tai auton lomamatkalla.

    Nuo luvut on vaan saatava erilaisiksi. 1:50 suhdeluku vuokrauksille ja ostoksille on täysin kestämätön kulutustapa.

    Mikä olisi mahdollista helposti ja realistisesti? Meistä Kuinomalaisista 1:1. Kaikkien muidenkin mielestä varmaan esim. 1:10, mutta silti siihenkin on valtavasti matkaa. Eli siitä vaan kaikki 5-kertaistamaan omaa vuokraamisaktiivisuutta.

  2. Markku, 50 kulutustavaraostosta kuulostaa näin äkkiseltään aika todelliselta luvulta, ja tietysti monilla se on vielä paljon enemmän…

    Toisaalta meillä on vahva ja hyvin toimiva kirjastoperinne eli periaatteessa pohjaa lainauskulttuuriin olisi. Mietityttää, olemmeko sitten sellaisia, että ajatuksissamme lainausjärjestelmän pitäisi olla jonkun yhteiskunnallisen tekijän laatima ja ylläpitämä ollakseen toimiva ja vakuuttava?

    ”Omistamisen onni” on valitettavan tiukassa ajattelussamme, vaikka varmasti vuokraamisen/lainaamisen kautta sitä hyvää oloa saisi huomattavasti pitkäkestoisemmalla tavalla.

  3. Toisaalta nuo luvut eivät kerro koko totuutta – nehän eivät tosiaan kerro siitä, miten paljon kulutustavaroita lainataan ”epävirallisesti” ja/tai ilmaiseksi.

  4. Se on vain tottumiskysymys. Jos se on vierasta, tuntuu että se on hankalaa ja siihen menee aikaa, ihan niin kuin kauppaan menemiseen ja jonottamiseen ei menisi. Tuo kirjasto esimerkki oli hyvä. Koska voi käyttää todella arvokasta kirjastolaitostakin, voi luonnollisesti lainata myös muita tavaroitakin. Mahtaisikohan nuorisossa olla taas tulevaisuus? Olen kuullut että teinit lainailevat toisiltaan kaikkea huumaavalla vauhdilla.
    Itse lainasin tänä kesänä pyörälaukkua kahdelle ihmiselle, kummallakin kerralla se tuli rikkinäisenä takaisin mutta vika oli ilmeisesti valmistajassa mutta on tosiaan hyvä sopia etukäteen mitä jos jotain tapahtuu.