Kirsi Haapala on lueskellut juttuja vaatimattomaan elämään ryhtyneistä ja miettii sen mahdollisuuksia: ”Oravanpyörästä hyppääminen – niin suositeltavaa kuin se vaikka lifecoachien mukaan olisikin – ei vaan ole mahdollista. Ei aina edes pienemmässä mittakaavassa. Hiljan haastattelin kolmen lapsen äitiä, joka olisi mielellään vaihtanut kokopäivätyönsä osapäiväiseen, muttei vain ole varaa sitä tehdä.
Missä vika? Moni kaipaa kiireettömämpää elämää, rauhallisempaa asuinympäristöä, arkea vailla pendelöintiä. Ja olisi varmasti ne saavuttaakseen valmis ostamaan vähän vähemmän roinaa. Vai olisiko? Ovatko kuluttamisen karusellista pois hyppäävät vain poikkeama kansan valtavirrassa? Ja suuri enemmistö painaa töitä hullun lailla, jotta saisi lainanlyhennyksen jälkeen ostettua vielä jälkikasvulle skootterin, pääsiäisloman Kreetalla ja kerta kaikkiaan uuden vaatekaapin sisällön tai vähintään uudet kaapistot keittiöön, kun se vanha ei jotenkin enää nappaa.” (Mari Koo)
Jyri
Mikähän sitten mahtaa olla kiireellisen ja kiireettömän elämäntavan totuus ja mikä pelkkää romantisoitua illuusiota. Siis jos vaihtaa todella elämäntapaa, ei maksata sitä muilla, ei siirry elämään korkotuloilla tai onnistu myymään bisnestään hyvään hintaa ja voi siten ostaa itselleen lomaa uuden elämäntavan muodossa.
Maalle muuttaminen kuullostaa kauniilta elämänmuutokselta kun siitä lukee trendilehden sivuilta mutta väittäisin että en tunne omasta näennäiskiireisestä lähipiiristäni yhtään niin ympäripyöreänpitkää fyysisesti raskasta ja henkisesti sitouttavaa työpäivää tekevää pendelöijää mitä on lähisukulaiseni joka asuu maalla ja pelkän kansallisromanttisen asumisen sijaan myös kiskoo elantonsa perustuotannon muodossa maasta ja sen hedelmistä karjatalouden muodossa..
( Ja trust me, tuolla työkuormalla ei lennellä pääsiäiseksi kreetalle, ei ostella skoottereita eikä elellä kulutuksen aallonharjalla.. )
Jotenkin tuntuu että välistä unohtuu se seikka että vapaa-ajan käsite on ihmisen historiassa melkoisen lyhyen ajanjakson keksintöä ja ennen tätä ”kiireistä” aikaa elämä on ollut kaikessa rauhallisessa tahdissaan pääasiassa täysipäiväistä työtä hengissäpysymisen ja terveyden eteen.
Ilman lomia.
Jari Sarja
Ehkä se kiire ei ole työn vika? Toisaalta on tietysti työpaikkoja, joissa on niin kiire, etteivät työntekijät saa mitään aikaan. Tosin töissä ollaan usein kuitenkin vain se 8 tuntia per päivä. Monella on työpäivän jälkeen todella kiire. Pitää ehtiä viedä lapset harrastamaan tai pitää ehtiä katsoa se ja se ohjelma. Tai pitää opiskella tai tehdä ne työt, jotka päivällä jäivät tekemättä. Vapaa-aikaa ei enään ole – usein on niin, että ihminen menee töihin lepäämään. Illalla on sitten taas pakko kuunnnella, katsoa ja osallistua – jos ei muta niin kommentoi toisten blogeja samalla kun kuuntelee radiota ja yrittää katsoa telkkarista suosikksarjaansa. Emme lepää vapaa-ajalla vaan kulutamme viihdettä ja senkin markkinamies keskeyttää mainoksilla eli lisää keskeytyksiä ja houkutuksia kuluttaa. Nukkkua ei saa tai jos lähdet kävelylle niin laita edes nauhoitus päälle ja ota iPod mukaan.
Eko-Matti
Kiirettömän elämäntavan ydin on omasta materiaalisesta elintasostaan luopuminen. Ei muiden rahoilla tai korkotuloilla eläminen. Isoja säästöjä saa vaihtamalla hieman pienempään kämppään, myymällä auton ja lopettamalla turhan ostelun. Loppujen lopuksi 95 % suomalaisista elää niin leveästi, että voi ihan hyvin vähentää kulutusta, lisätä omaa aikaansa ja olla onnellisempi. Ei siihen tarvita mitään megatuloja. Kiirettömyys on täysin kiinni omasta ajatusmaailmasta.
Itse mieluusti luopuisin merkittävästä osasta tuloistani jos saisin tilalle vapaa-aikaa. Nykyisessä työssäni saan 2000 euroa kuussa ja teen normipäivää. Tuollainen 1500 euroa riittäisi ihan hyvin jos joutuisin työskentelemään vain jotain 28 tuntia viikossa.
Mutta se ei vaan oikein ole mahdollista työtehtävien takia. Juuri nuo yhteiskunnan rakenteet estävät minusta ihmisiä tekemästä vähemmän töitä jos niin haluaisivat. Tuntuu, että kaikissa hiemankin asiantuntevuutta vaativissa töissä pitää tehdä täyttä päivää. Miksi? Eikö sitä työtä voisi vähän enemmän jakaa?
Ja maalle muuttaminen ei millään tavalla liity kiirettömyyteen.
Vapaa-aika on yhtä vanha käsite kuin työkin. Joskus minulle kertoi eräs biologi, että n. 6000 vuotta ekr kun Euroopassa kasvoi erilaisia pähkinälajeja, oli ihmisellä lokoisat oltavat. Päivän energian sai kerätty n. 4 tunnissa…