Eilen kokoontui kymmenkunta kolmekymppistä nuorta naista vaatteiden ja asusteiden pariin. Kyseessä oli ensimmäinen vaatteenvaihtotilaisuus, johon itse osallistuin.
Ideana on siis se, että ihmiset tuovat mukanaan itselleen tarpeettomia tavaroita ja voivat vapaasti ottaa mukaansa sen, mitä haluavat. Rahaa ei liikutella, vain tavaraa.
Meidän joukkomme kutsuttiin koolle Facebookin avulla. Moni vaate löysi uuden omistajan, vaikka toki tietysti jäi tavaraa vietäväksi kirpputorillekin.
Kun tästä vaatteiden vaihdosta puhuimme muille, niin yllättävän usein erityisesti miehet pitivät ajatusta outona. ”Siis sä viet jonkun paidan, jota et itse halua pitää, mutta silti tyrkytät kaverillesi?”
Ainakin meidän jokaisen eiliseen osallistuneen kaapissa tuntui olevan useita hankintoja, jotka eivät enää tuntuneet itselle sopivilta, mutta joiden uskoi mahdollisesti kelpaavan muille. Paita voi olla liian pieni tai suuri, tietty väri- tai tyylikausi on itsellä mennyt ohi, mekko on hankittu kirpputorilla sovittamatta ja se ei sitten istukaan jne.
Eilen kuultiin useamman kerran kannustuksia ja ”myyntipuheita”:
”Tuo on ihan sun tyyliä!” tai ”Istuu sun päälle tosi hyvin!”. Vaateläjien penkominen oli hauskaa ja samalla tietysti tilaisuus tavata kavereita. Itselleni sain mm. hurmaavan keltaisen kesämekon, raidallisen pipon ja perustennarit.
Näitä erilaisia tavarankierrätyspiirejä on toki paljon. Käsittääkseni monet kokoontuvat esimerkiksi lelujen ja muiden lastentarvikkeiden vaihtamisen merkeissä.
Houkuttaako ilmaisuus sitten hamstraamaan? Ehkä penkoessa tuli tietty into napata mukaan sellaista, jota ei välttämättä olisi ostanut. Mutta kuten Nei kirjoittaa työpaikallaan olleesta vaihtonurkasta:
”Itse ihmettelin aluksi vaihtonurkan toimivuutta. Eikö joku ahne aina ota enemmän kuin tuo, ja kohta ei ole enää mitään vaihdettavaa? Ihme kyllä noin ei ole käynyt. Kun tavara on kaikille ilmaista, sitä ei yksinkertaisesti kehtaa ottaa mukaansa kovin paljoa. Sitä paitsi ahneinkin meistä huomaa jossain vaiheessa, että ylimääräinen kama on kotona vain tiellä. Kirpparilla kaikkea ei saa välttämättä myytyä, mutta vaihtotorilta kama saattaa hyvinkin löytää ilmaiseksi tiensä jonkun toisen kotiin. Ja saattaahan joku pelkästään tuodakin tavaraa ottamatta itselleen mitään.”
Tavaranvaihtoa järjestetään myös laajamittaisemmin kuin kaveripiireissä tai työpaikoilla: 25.-26. huhtikuuta kamat voi laittaa kiertämään Helsingin Kaapelilla Kierrätystehtaalla, jossa on myös Tavaratori.