Asuminen, liikenne, kodinkoneet, sisustus, kulttuurihuvitukset, tieoliikenne ja vapaa-aika vievät nyt suuremman osan kulutusmenoista kuin 1980-luvulla, kerrotaan Tilastokeskuksen Kulutuksen muutospiirteet 1985-2006 -raportissa. Vähemmän rahaa menee esimerkiksi ruokaan: elintarvikemenojen osuus koko kulutuksesta laski noin 20 prosentista 12 prosenttiin.
Kotitalouksilla on nyt myös selvästi enemmän rahaa kuin ennen. Kulutusmenot kasvoivat tutkitulla ajanjaksolla reaalisesti 35 prosenttia kotitaloutta kohden.
Asumisen hintavaihteluja ja suurempia koteja
Asumismenojen osuus on kasvanut selvästi. 1980-luvulla ne haukkasivat menoista noin 20 prosenttia ja nyt ollaan jo melkein 30 prosenttia. Tilastokeskus analysoi tätä:
”Asumista on perinteisesti pidetty sellaisena välttämättömyyskulutuksena, jonka osuus laskee tulotason noustessa. Tämä kehityspiirre ei ole Suomessa toteutunut johtuen muun muassa verrattain alhaisesta asumistasosta sekä kasvukeskusten ajoittaisesta asuntopulasta. Lisäksi asuntojen hintavaihtelut ovat olleet suuria, joka on vaikuttanut asumismenojen suuruuteen. Monet kotitaloudet ovat pyrkineet parantamaan asumistasoaan, mikä on lisännyt keskimääräisiä asumiskustannuksia.”
Autoja, sisustusta, kodinkoneita, viihde-elektroniikkaa, tietokoneita
Kokonaisuudessaan suomalaisilla on siis rahaa laitettavana kaikenlaisiin ei-välttämättömyyksiin nyt enemmän.
”Kotitaloudet panostivat myös sisustukseen ja kodinkoneiden hankintaan [- – -]. Liikennemenoja kasvattivat erityisesti vilkas autojen ostaminen. Kun vuonna 1985 noin 60 prosentilla talouksista oli auto käytössään, vastaava osuus oli vuonna 2006 runsaat 70 prosenttia. Kotitalouksien kohentunut taloudellinen tilanne näkyi myös ravintola- yms. menojen kasvuna.” [- – -]
”Vapaa-ajan menoja kasvattivat erityisesti tietokoneiden ja audiovisuaalisten laitteiden hankinta. Harrastaminen näyttäisi muuttuneen aiempaa kaupallisemmaksi, johon viittaa urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden menojen suuri kasvu. Menot vaatteisiin ja jalkineisiin kasvoivat myös huomattavasti 2000-luvulla.”
Yksinasuvien ja lapsettomien parien määrä kasvanut
Myös kotitaloudet ovat muuttuneet. Kotitalouksia on nyt yhä enemmän ja niissä on keskimäärän yhä vähemmän jäseniä. Lapsettomien parien talouksien, eläkeikäisten ja yksinasuvien määrät ovat kasvaneet selvästi.
Tutkimuksen mukaan myös väestöryhmien väliset kulutuserot ovat kasvaneet etenkin 1990-luvun puolivälin jälkeen.
”Sosioekonomisen aseman ja kotitalouden rakenteen suhteen tarkasteltuna Suomeen on muodostunut kolme kulutukseltaan eriytynyttä ryhmää. Korkean kulutuksen ryhmään kuuluu ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien talouksia sekä lapsettomia pareja ja kahden huoltajan lapsiperheitä. Kulutuksen keskiluokan muodostavat alempien toimihenkilöiden, työntekijöiden ja maatalousyrittäjien sekä yksinasuvien taloudet. Matalan kulutustason ryhmään kuuluu työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten sekä yksinhuoltajien talouksia.”