Kulutusjuhla

Turhat ”OK” -kuittaustekstarit pois – rahan, vaivan ja ympäristön säästöä

Kallelta tipahti sähköpostiin ehdotus turhien tekstiviestien välttämiseksi:

”Monet ovat varmasti turhautuneet saadessaan lähettämäänsä tekstiviestiin tarpeettomia vastausviestejä tyyliin ’OK’, jotka eivät sisällä merkityksellistä informaatiota. Niiden saapumisen takia pitää kännykkä kaivaa esille tuon turhuuden toteamiseksi (koska voihan saapuva tekstari olla jokin tärkeäkin viesti). Turhat tekstarit aiheuttavat siis vaivaa, maksavat ja voivatpa suurina määrinä lisätä energiankulutustakin (operaattorin lisätessä verkon kapasiteettia yms)

Laita tekstarin loppuun koodi ev (=ei vastausta) kun et halua mitään kuittauksia viestistäsi. Tätä menettelyä kannattaa lanseerata kaikille tutuille vaikkapa seuraavalla tekstarilla:

”Säästä rahaa & luontoa: laita tekstarin loppuun ev, kun et halua turhia ’ok’ kuittauksia. Teen niin, kerro asiasta muillekin.”

16 Comments

  1. Tai esim: ”jos ok, niin etv” (=ei tarvi vastata)

  2. Vielä enemmän mua ärtsii sähköpostiin tulleet ”kiitos!”-vastaukset. Kun ihminen on kerta kiittänyt jo pyyntömailisaan, mitä siitä enää jauhamaan? Tai muutenkaan. Kyl uskon sen kiitollisuuden muutenkin, kun kerta olen toimittanut tyypin pyytämän jutun.

  3. Mä en ole koskaan lähettänyt ok-viestiä, enkä muista sellaista saaneenikaan. Mun ei varmaan tarvitse sitten mitään ketjutextaria lähettää 😀

  4. Joskus noita tulee, itselle taas tulee sellaisia että toinen esittää asian niin valmiina että mun ei tarvi sanoa kuin ”joo”.

    Turha tätä nyt on kiertotekstarina panna pyörimään ettei idean hyödyt katoa tähän kiertoviestiin, mutta jos tekstarisi sisältö on ehdottava niin tuo ”jos ok, niin etv” kuulostaa tosi hyvältä.

  5. Energiankulutusta? Ihan tosi hei…

    En nyt hirveästi jaksaisi ”OK”-viestejä puolustaa, mutta on niissä se hyvä että varmistuu että vastaanottava osapuoli on lukenut viestin. Tällä ei tietty ole väliä jos on käynyt tekstarikeskustelua (jolloin on oletettavissa että toinen on kännykkäänsä ”ääressä”). Mutta kyllä minusta on merkityksellistä informaatiota että saa tietää toisen varmasti lukeneen vaikkapa jonkun ”Tapaaminen sittenkin vasta 14:30” -viestin.

    Ja vielä kerran… energiankulutusta? Voiherranjestas…

  6. Öhm. Tekstiviestit kulkee käsittääkseni GSM-verkon control kanavassa, joka on päällä koko ajan puhelimen ollessa päällä. Käytännössähän siis siinä otetaan hukkatehoa pois hyötykäyttöön. Rahaa voi toki säästää, mutta energiaa voi mennä enemmän hukkaan tätä selitellessä tuttavilleen: ”siis mikä v%8%n ev?”

  7. Itse en ymmärrä ollenkaan asian pointtia. Minusta ok on usein todella tärkeä juuri ilmaisemaan sen, että vastaanottaja on lukenut viestin ja on samaa mieltä! Itse jos en saa vastausta pommitan kyllä niin kauan että se ok sieltä tulee. Ja mitäköhän tässä muka säästetään? Anteeksi vaan mutta ensimmäistä kertaa kulutusjuhla on ottanut paskan idean blogattavaksi.

  8. Tässä aiheessahan oleellista on kännykkäkulttuuri ja sen muotoutuminen. Itseäni ok-viestit eivät suuremmin häiritse, mutta jos niitä tipahtelisi paljon, niin ehkä se nyppisi. Ylipäätään ennemmin usein soitan ja sovin asiat sen sijaan, että lähtisin viestittelemään: puhelu on usein nopeampi, selvempi ja tehokkaampi.

    Esa, Kulutusjuhlassahan ei suurta kriittistä arviointia ideoista ja aiheista harrasteta. Jos niin tehtäisiin, niin olisi aika moni omakin tekstini jäänyt julkaisematta 🙂 Jos joku näkee vaivan lähettää sähköpostia ja toivoo sitä julki, niin mielestäni hän on sen julkaisun ansainnut, olin sitten samaa tai eri mieltä itse asiasta. Eli mikäli tahdot nostaa Kulutusjuhlan tasoa, niin pistäpä postia ja hyviä pohdintoja tulemaan 🙂
    Julkaisukynnys siis pysyy matalana edelleen: ja onhan tästäkin aiheesta noussut keskustelua sen verran, että ilmeisesti oli hyvä pikkuisen pohtia.

  9. OK -viestien sijaan olisi kyllä kiva, jos viestin voisi kuitata luetuksi niin että vastaanottaja saa tietää sen. Tai jos viestin voisi vaikka lähettää niin ettei se aiheuta mitään suunnatonta PIIP PIIP PIIP PIIP REAGOI MUHUN HALOO NYT HETI PIIP PIIP hälytystä vastaanottajan kännykässä, vaan jää vain pieneksi maininnaksi jonka huomaa kun seuraavan kerran vilkaisee kännykkää.

    Tämä heijastelee vähän ajatustani siitä että ”vastaamattomien puheluiden” (jotka tulkitaan omassa osassani kännykkäkulttuuria usein soittopyynnöiksi) sijaan kännykän pitäisi ilmoittaa ketkä haluavat sinun ottavan yhteyttä heihin. Voisi soittaa jollekulle jostain pikkujutusta, ja vastaamattoman puhelun jälkeen olla jättämättä ”soittopyyntöä” vastaanottajan kännykkään. Vastaavasti jos jättäisi ”soittopyynnön”, sen voisi ottaa pois jos asia hoituikin jo. Käytännössä siirryttäisiin siis puheluista siihen että merkitään toisen kännykkään ”hei, haluan ottaa yhteyttä”, ja miksei vaikka pari sanaa kuvausta aiheestakin halutessaan. Omasta kännykästään voisi siis hallita keille on aktiivisia yhteydenottopyyntöjä, ja ottaa niitä pois sitä mukaa kun ne eivät ole ajankohtaisia. Tähänän voisi tehdä jopa niin että itse yhteydenottopyynnön jättäjä maksaa laksun puhelusta.

    Ja fiksumpaa olisi siirtyä myös koko viestimetaforasta ja viestien määrärajoitukissta eteenpäin käsittelemään ”keskusteluja”, jolloin listattaisiin pötkössä kaikki ketjun viestit. Haittaisiko OK niin paljon, jos se olisi erillisen viestin sijaan vain lyhyt jatko keskusteluun, jota ei ole tarvetta poistaa. Pitäisihän siihen keskustelun jatkoon toki reagoida kun se tulee edelleen… ja ehkä ei nyt suunnitella koko SMS-viestijärjestelmää uudestaan tämän takia kuitenkaan. 🙂

    Lyhyesti sanottuna, kiinnostavia asioita nämä kommunikaatiokulttuurien erot, ja miten käytetty teknogia ohjailee niitä.

    Teemu: Tekstiviestit taitavat kulkea tosiaan control-kanavassa, mutta viestin lähettäminen ei suinkaan odota seuraavaa aktiivista GSM-yhteydenottoa jonka mukana kulkea, vaan aktiivisesti ottaa yhteyden tukiasemaan. Tämän voi ymmärtääkseni päättellä vaikkapa kaiutintestillä – kännykän lähettäessä viestiä tulee häiriösignaalia hetken ajan lepotilaa enemmän. Ja teoreettista energiankulutusta on tietysti viestien käsittelyssä mastojen ja viestikeskusten välillä, kuten myös viestiä luettaessa kännykkä näyttää valoja ja siirtyy pois lepotilasta… mutta tässä oli se paino tietysti sanalla ”teoreettista”. Ja EV-käytännön selittely epäilemättä tuhlaisi sitä energiaa vieläkin enemmän. 🙂

  10. Kännykkä on puhelin. Puhelimen avulla puhutaan. Jos toisella on asiaa, johon haluaa vastauksen, voisi mieluummin soittaa.

  11. AT: Höpsis – kännykkä taitaa olla lähinnä kommunikointiväline. Puhelin se lakkasi olemasta jo jokusen aikaa sitten. Puhuminen kun ei suinkaan ole ainoa tapa kommunikoida.

  12. Minulle kännykkä on puhelin ja nyk. malli on 10 v. vanha – toimii siinä missä pitääkin eli itse soittaessa, vastatessa soittoihin sekä harvoin tekstatessa. Puhelin on puhelin on puhelin. Muut toiminnot tekevät siitä jotakin muuta.

  13. Polga: Puhelin voi olla muutakin kuin puhelin, vaikka se sinulle olisikin vain puhelin. 🙂 Omaani käytän yhä vähenemässä määrin puhumiseen. On toki totta että puhelinta voisi alkaa kutsua jollain toisella nimellä, kun puhuminen ei ole sen päätarkoitus – kaipa ne kommunikaattorilla jopa vähän yrittikin sitä. ”Kännykkä” on siitä sanana hyvä, että se soveltuu luontevasti muuhunkin kuin puhekäyttöön. Vaikka eipä se puhelinkaan mahdoton termi ole – on niitä kait muitakin sanoja jotka on muokkautuneet tarkoittamaan jotain ihan muuta kuin mitä etymologia viittaa.

  14. Tiedän – minä olen käpy lähes kaikessa. Heivasin kuvalaatikkoni pois jne. Siksi puhelinkin on puhelin. Toisaalta, läppärissä on kaikkia kivoja toimintoja *virn*…

  15. Ilari: No joo, mutta silti jos kysyjä haluaa vastauksen, soittakoon. En jaksa lähetellä ok- vastauksia. Sitä tarkoitin lähinnä.
    Tiedän kyllä että kommunikoida voi monin tavoin. Itse viiton ja kuviakin käytän tarvittaessa. Voin myös piirtää jos täytyy 🙂