Petri Korhonen olisi valmis boikotoimaan isänpäivää: ”Jos isänpäivätouhotus jäisikin tähän, lasten askartelun ja heidän aidon iloisen hyörinänsä asteelle, päivää kannattaisi ilman muuta viettää. Mutta nyt mukaan prosessiin astuvat jo viikkoja aiemmin krääsäkauppiaat, ja pilaavat koko idean. Tosin heidänhän se idea alunperin onkin. [- – -]
Kauppiaiden pirullisen juonen ansiosta meillä on keskellä pimeintä loskakautta keinotekoinen juhla, jolloin kulutuskriittisimmissäkin perheissä isille ostetaan jotain mitä he eivät tarvitse. [- – -]
Isät voisivat tänä viikonloppuna aivan yhtä hyvin tai huonosti, vaikka heille ei sunnuntai-aamuna tuotaisi uutta partavesipänikkää, Dressmanin lahjapakettikalsareita tai jonkun krapulaisen kotimaisen dekkaristin syysmarkkinoille kyhäämää mukanokkelaa murhakirjaa.
Sitäpaitsi isät osaavat kyllä, ihan samalla tavalla kuin naiset, hemmotella itseään arkenakin investoimalla ( lue: shoppailemalla) mielihyvää tuottaviin kestokulutushyödykkeisiin. Tai äijäroinaan, ihan miten vain. Siihen ei erillistä juhlapäivää tarvita.” (Mari Koo)
Matti
Oma isäni oli tyytyväinen immateriaaliseen kulutushyödykkeeseen eli Microsoftin virtuaalivaluuttaan, jolla kitarasankariukko saa ostaa haluamiaan lisäbiisejä näin talvisaikaan kovasti pelaamiinsa Guitar Hero -peleihin. Noin 20 euron raha ja vapaavalintaista iloa ilman muovivalua, eläinten tappamista tai maapallon saastuttamista.
Helena
Petri on turhan kyyninen ja masentava. Jos et tarvitse puhtaita kalsareita täksi talveksi, kerro se ystävällisesti mutta selkeästi perheelle. Samoin jos tyydyt nykyisiin luonnon tuoksuihin, kerro sekin. Ei kukaan p a k o t a ostamaan mitään. Anna lapsillesi se hössöttämisen ilo. On tosi ikävää, jos olet kiusaantunut, tai vielä pahempaa ärtynyt kun lähikuoro kajauttaa sängyn laidalla Paljon Onnea.
Anni
Meillä on ainakin jo pitkään ollut tapana ostaa yksi yhteinen lahja kaikkien lasten kesken, ja se on yleensä tarkasti mietitty hyödyllinen juttu. Tänä vuonna paleleva isä sai lämpöhuovan, ettei tarvi koko kämppää pitää saunalämpöisenä. Isä kyllä pitää myös niistä krapulassa kirjoitetuista dekkareista ihan aidosti, joten niitäkin on joinakin vuosina lahjapakettiin päätynyt. Kortin oli kyllä tänä vuonna askarrellut äiti eli isämme vaimo. Toki olemmekin kaikki lapset jo ylittäneet pahiman askarteluiän. Lisäksi isänpäivänä yleensä vaan hengaillaan kotona ja vietetään aikaa isän kanssa. Aamiainen on yleensä hiukan juhlavampi kuin tavallisena sunnuntaina, nytkin oli kaurapuuron lisäksi suklaakakkua. Tällaista karmeaa kulutusjuhlaa siis meillä.
Ymmärrän kyllä Korhosen huolen isänpäivän kaupallistumisesta, mutta ei sen takia mielestäni tarvitse koko juhlasta luopua, vaikka isät osaisivatkin hemmotella itseään muutenkin.