Huomenillalla olen mukana Ajankohtaisen kakkosen teemaillassa keskustelemassa eläintuotannosta alkaen klo 21:
”Saavatko suomalaiset siat, lehmät, kanat ja turkiseläimet hyvää kohtelua vai kärsivätkö eläimet tehotuotannossa? Onko eläimillä oikeuksia vai onko ihmisellä rajoittamaton oikeus käyttää eläimiä hyväksi. Eläinaktivistien kuvat ovat nostaneet pintaan keskustelun eläinten hyvinvoinnista yhä suuremmiksi kasvavilla tiloilla. Ovatko eläinaktivistien laittomat kuvaukset hyväksyttäviä ja näyttävätkö ne totuuden suomalaisesta eläintenpidosta?
Ajankohtaisen kakkosen teemaillassa keskustellaan Salla Paajasen ja Jyrki Richtin johdolla myös turkistarhauksesta ja eläintuotannon eettisistä periaatteista. Kuluttaja haluaa halpaa ruokaa ja vaatii eläinten hyvää kohtelua, mutta onko mahdollista tuottaa halpaa ja eettistä ruokaa? Kenen vastuulla eläinten hyvinvointi on: tuottajan, kuluttajan, elintarviketeollisuuden vai viranomaisten?
Keskustelijoina:
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio, biologi Ilkka Koivisto, eläinaktivisti Karry Hedberg, kananmunan- ja broilerintuottaja Jouni Tuomola, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, Närpiön kunnaneläinlääkäri Esa Kääntee, raatovaatteiden tekijä taiteilija Leena Pukki, HK Ruokatalon toimitusjohtaja Jari Leija, eläinten hyvinvoinnin tutkija Laura Hänninen, ravintoloitsija Hannu Wiss, kuluttaja-aktiivi Mari Koistinen, Eläinten vanhainkodin pitäjä Liisa-Cristiina Laaksonen, biologi Riku Cajander, Turun eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser, Suomen Sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö, turkistarhaaja Pentti Lipsanen, maidontuottaja Annamari Torttila ja ympäristöfilosofi Leena Vilkka.”
Näin etukäteen tietysti vähän jännittää ja mietityttää, syntyykö aidosti keskustelua vai meneekö lähinnä siihen, että jokainen kailottaa äänekkäästi niitä omia näkemyksiään. Siis jännittää, miten tuollainen suora lähetys sujuu ja onnistunko sanomaan sen, mitä haluan kertoa.
Kuten olen tänne Kulutusjuhlaankin kirjoittanut, niin mielestäni eläinperäinen ravinto on liian halpaa ja lihaa syödään liikaa. Esimerkiksi tavallinen maito maksaa alle euron litra ja luomu tuplasti, mutta kauramaito vielä enemmän. Eineslihapullat ovat kilohinnaltaan halvempia kuin kasvispyörykät.
Ja tässä on pakko taas sanoa se, että valtaosa maailman soijasta menee eläinten rehuksi: soijankasvatus toki aiheuttaa sademetsien tuhoa, mutta ei tofulla herkuttelevien, vaan kasvavan lihankulutuksen vuoksi.
Uskon, että teollisuus ja yhteiskunnallinen päätöksenteko olisivat Suomessakin voineet lisätä jo nyt esimerkiksi luomueläintuotantoa, jos vain tahtoa olisi ollut. Tuottajat eivät tienaa keskimäärin kovin kummoisia summia, ja jos esim. luomuun siirtyminen ei tuo taloudellista etua, niin ei sitä tehdä kovin helposti.
Luomu olisi kuitenkin eettisempää ja ekologisempaa, joten tämä ”parempi valinta” pitäisi palkita kuluttajalle myös hintalapussa.
Elintarviketeollisuus on onnistunut markkinoimaan meille ties mitä, kuten terveysvaikutteisia elintarvikkeita tai kaikenlaista erilaista turhempaa, jota ei ravitsemuksellisesti tarvita. Luulisi, että luomuakin olisi voitu paljon tehokkaammin kampanjoida.
Vegaaneiksi kaikkien ei tarvitse ryhtyä. Käytän itsekin myös eläinkunnassa peräisin olevia tuotteita. Mutta keskimäärin suomalaiset voisivat muuttaa ruokavalionsa painotusta kasvisperäisemmäksi, ja tässä taas poliittinen päätöksenteko on yksi merkittävä tekijä.
Turkistarhaus pitäisi Suomesta lopettaa: pelkkien turkisten vuoksi eläimiä ei pidä kasvattaa.
Otto Aanmaa
Ruoka ei ole vain ravintoa ja yritystoimintaa. Ruoka on osa elämäämme ja siten myös osa oikein/väärin ajatteluamme. Mielestäni suurimpia ongelmia lihansyönnissä on, että ajattelemalla ja järkeilemällä se on väärin, mutta maailma jossa elämme viestittää sen olevan oikein. Tätä dilemmaa tukee myös nykyisin pitkälle viety prosessoitu ruokamme. Emme pysty aisteillamme sanomaan ruoan alkuperästä mitään. Meidän pitää lukea sisällysluetteloa ja uskoa mainostekstejä. On liian helppoa olla välittämättä ruoastaan. Toivoisin ihmisten ajattelevan enemmän, myös ruokaansa. Sitä ruokaa, jota laittaa omaan ja lastensa suuhun. Ei sillä ole niin suurta merkitystä, onko se vähärasvaista, ruoansulatusta parantavaa tai luomumerkillä varustettua. Peruslähtökohta tulisi olla, että ruoka jota syö on omasta mielestään oikein.
Mari Koo
Otto, olen ehdottomasti samaa mieltä. Ruokaa tulisi arvostaa toisella tavalla kuin mitä nykyisin teemme. On niin vaivatonta vain ostaa jotain ja pistää se suuhunsa sen kummemmin ajattelematta, mistä ruoka on ja mitä kaikkea sen tuottamiseksi on vaadittu.
Siksi toivoisin myös ruokateollisuudelta lisää aitoa avoimuutta ruuan alkuperästä. Mainoskuvissa kirmaavat onnellisen näköiset eläimet kesämeiningeissä, mutta miksei esim. jokaiselta sikatilalta tai broilerikasvattamolta voisi saada kuvamateriaalia vuosittain, jos nämä eläinaktivistien kuvat olivat niin vääristeleviä? Edes median edustajat eivät pääse teurastamoihin tekemään tallenteita, mutta ihmisten tappamista katselleen kyllä uutisissa ja leffoissa.
Seija Koo
Onnea keskusteluun Mari Koo. Paitsi, että aion sitä keskustelua seurata, aion myös siitä aiheutuvaa mölinää/mutinaa/liiketta seurata ja analysoida. Samaa mieltä, että väkeä on paljon ja voi kilpailu puheenvuoroista tulee olemaan kovaa.