Hauwerini hämmästelee tavaran määrää: ”Olen muuttanut vajaan yhdeksän vuoden aikana 13 kertaa ja nyt parin viikon päästä edessä on neljästoista kerta. Olen sentimentaalinen materialisti, minkä vuoksi raijjaan mukanani niin lasten posliiniastiastosta yläasteaikaiseen laskettelupukuun (se mahtuu vielä!) ja lukioaikojen lempiaineiden muistiinpanovihkoihin.
Tulin juuri kellarista ja olen kertakaikkisen äimistynyt löydöistäni. Minkä helevetin takia omistan neljä päiväpeittoa, viisi isoa mattoa (plus asunnon lattioilla olevat), verhoja ainakin kymmenisen paria, puhumattakaan tyynyliinoista? Osaksi saan syyttää äitiäni, joka työntää minulle ”sesonkinsa” menettäneet tekstiilit, jolloin ne aika usein myös päätyvät varastoon. En vain kertakaikkiaan omaa äitini tarvetta (onneksi!) vaihtaa verhoja ja asunnon tekstiilejä vuodenaikojen mukaan. En omista ainuttakaan joulukoristetta, pääsiäisrihkamaa tai muutakaan sesonkituotetta. Haluan asuntoni pysyvän samanlaisena vuodenajasta riippumatta, mitä nyt kynttilät valtaavat erilaiset tasot ja pinnat iltojen pimetessä.” (Mari Koo)
termostaattori
Sasso.
Aina kun itse olen joutunut muuttamaan, olen tehnyt harha-arvion omaisuuteni määrästä tyyliin ”no nuo dvd:t, telkkari, dvd-soitin, digiboksi, astiasto ja vaatekaappi…ei tässä niin kauheasti ole. Muutama laatikko korkeintaan.”
Lopputuloksena oli 32 muuttolaatikkoa, eikä edes riittänyt O_o
Lisääntyvätkö nuo t-paidat keskenään kun niitä ei tarkkaile jatkuvasti? Se selittäisi muuten niissä olevat omituiset tahrat ja reiät…ja miten ihmeessä minulla voi olla 15 kylpypyyhettä, kun käytän vain kahta? Ja paidat…ei edes aleta niistä.
Mutta eihän mitään uskalla poiskaan heittää, kun eihän sitä koskaan tiedä mitä sitä tarvitsee…
Polga
Aaaiivan, sama ongelma kohta edessä… en kyllä heitä mitään pois. Enhän? En… siis, tuota *ehh*…