Kulutusjuhla

Pyörätelineitä kauppojen ja yritysten luo, kiitos

Berliinissä tunnetusti pyöräillään paljon, ja itsekin olen sitä täällä päässyt kokeilemaan. Hyvin rullaa, sillä pyöräteitä on paljon, liikkuminen on vaivatonta, eikä kukaan huuda vihaisena, jos sattuu erehtymään jalkakäytävän puolelle.

Helsingissä olen usein erilaisten yritysten ja kauppojen edustalla kaivannut paikkaa, johon parkkeerata pyöräni. Valitettavan harvoin vain on selvästi merkittyä vieraspyöräpaikoitusta.

Esimerkiksi viime vuonna parkkeerasin pyöräni erään hotellin ulko-ovien läheisyyteen. Tullessani reilun tunnin kuluttia sisältä havaitsin, ettei pyörää näy. Pieni paniikki fillarin varastamisesta hiipi mieleen, mutta menin kysymään asiaa vastaanotosta.

Minulle kerrottiin, että pyöräni oli siirretty hotellin takana oleviin telineisiin, koska hotellin ikkunoiden edusta piti kuulemma olla vapaana palokuntaa varten. Missään ei tietysti ollut merkintää moisesta vaatimuksesta, eikä hotellin etuovilla kerrottu, että pyörätelineet ovat takana. Autoille oli luonnollisesti selvästi merkittyjä parkkipaikkoja.

Berliinissä pyörän parkkeeraus ei tuota vastaavia ongelmia. Monen pikkuliikkeenkin edessä on pieni pyöräteline, johon kulkuneuvon voi laittaa huoletta.

Tällaisia tarvittaisiin lisää Suomeenkin. Jos kerran kaduille asetetaan erilaisia mainostelineitä, niin eikö saman voisi hoitaa hyödyllisemmällä tuotteella, johon saisi pyöriäkin?

Ja joo, ymmärrän, ettei jokaisen pikkuliikkeen eteen tuollaista mahdu Helsingissä ilman, että katu menee tukkoon, mutta monen yrityksen luona olisi tilaa. Ehkäpä voisi nipistää vaikka yhden auton parkkipaikasta, jotta mahtuisi enemmän pyöriä?

Eikä kyse ole siis vain vain myymälöistä, vaan kaikista yrityksistä, johon ihmisillä voi olla tarvetta käväistä vaikka palavereissa. Autojen vieraspaikat kyllä kerrotaan, mutta pyöräilijöille samaa ei aina tarjota.

15 Comments

  1. Fillarin parkkipaikka olisi oikeaoppisesti ajoradan vieressä, samassa paikassa autojen kadunvarsipysäköinnin kanssa – tästä oikeaoppisesti soveltamalla asia on hoidettu esim. Forumin edustalla Helsingissä.

    Näin siis siksi, että ajoradan vieressä pyörä ei haittaa ikkunashoppailua ja jalankulkua kuten seinän/näyteikkunan viereen pysäköity fillari.

    Fillariparkkeja tarvittaisiin lisää, mutta niitä ei pitäisi panna jalkakäytäville tai pyöräteille (minne ne eivät mahdu tai kuulu) vaan muuttaa osa kadunvarsiparkkipaikoista fillariparkeiksi. Joka kymmenenteen ruutuun viisi sellaista samanlaista telinettä kuin joita nyt on esmes Mikonkadulla, niin kadunvarsipaikoille saataisiin yhtä monta parkkipaikkaa fillareille kuin autoille.

  2. Tampereella pyöräilypysäköinti on hoidettu myös surkeasti. Joka liikkeen ikkunassa lukee, ettei pyörää saa jättää ikkunan eteen. Mihin se sitten jätetään? Keskelle jalkakäytävää? Täällä on sellainen asenne, että olisi parasta jos pyöräily kiellettäisiin kokonaan. Hämeenkadulla on kummallinen sääntö: kesällä jalkakäytävällä saa pyöräillä, talvella ei. En tahdo koskaan olla selvillä onko pyöräily sallittua vai ei ja eivät taida sitä tietää muutkaan. Jyväskylän keskustassa on pyöriä varten ”parkkipaikat”, tosin ne ovat yleensä täynnä.

    • Ainakin osa tamperelaisista pyöräilijöistä saa syyttää ihan itseään jos heistä ei pidetä. Tällä hetkellä Sokos-Mäkkärin kulma on ihan selvin liikennemerkein merkattu jalakulkijoille, silti joka kerta kun siitä kävelen joku vatipää polkee senkin pätkän. Ihan kun se ei nyt olisi muutenkin aivan liian ahdas! Osa on toki fiksuja ja taluttaa, mutta useampi ajaa kun taluttaa.

      Itse pidin niistä kaistoista jotka tässä joku vuosi oli kokeilussa. Ei tarvinnut säikkyä ohi suhisevia pyöriä jotka ohitteli vuoronperään kummaltakin puolelta.

    • Eikös Tampereen pyöräilyongelmat pitänyt ratkaista näppärästi ohjaamalla pyöräilijät keskustan (riittävän kaukaa) ohittavalle pyörätielle? 🙂

      Kauhistuin kyllä, kun viimeksi kävin pyörähtämässä Hämeenkadulla. Siinä on yhdistetyn kevyenliikenteen väylän merkit pätkillä, jotka mitoituksensa puolesta ovat ihan selvästi jalkakäytäviä. Pyörille pitäisi lohkaista oma siivu ajoradasta, niin se ikuisuuden kestänyt tappelu loppuisi.

      • Tampere on yleinen pyöräilijän helvetti. Tervetuloa polkemaan tänne jos haluaa nähdä miten kaupunkiliikennettä EI pidä ratkaista. Mutta oikea tamperelainen ajaakin autolla, syö mustaa makkaraa ja pelaa lätkää. Ja lapset ajaa mopoautolla. Olen pyöräillyt viimeisen puolentoista vuoden aikana Tampereella, Oulussa, Turussa, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa ja Helsingissä. Tampere on näistä kaupungeista ylivoimaisesti epäselvin ja hankalin pyöräiltävä. Muissa kaupungeissa olen liikkunut turistina, mutta silti niissä on ollut suhteellisen selkeää polkea. Täällä ei edes asukkaana tajua miten homma toimii. Pyöräilykeskustelu on jumahtanut Hämeenkatuun, joka nyt vain on yksi katu kaupungissa. Ainut missä pyöräilyreittejä kehitetään, on ulkoilualueet. Eli täällä pyöräily edelleen nähdään urheiluna ja kivana sunnuntaihupina eikä oikeana liikkumismuotona.

        • Off topic, mutta minä menen nyssellä, en pidä mustasta makkarasta ja vihaan lätkää.

          En silti käsitä miksi Sokos-Mäkkäri väliä on nyt pakko polkea kun hyvä jos jalan mahtuu ja kun se pyöräily on tuolla pätkällä oikeasti vielä liikennemerkein on kielletty.

          Ongelma kulminoituu Hämeenkatuun, koska se on vilkkain katu jossa on paljon jalankulkijoita ja kun pyörät vetelee vauhdilla seassa ohittaen oikelta ja vasemmalta on vaaratilanteita jatkuvasti.

          Sen kun pyöräilette keskustassa ja toivottavasti niitä pyöräkaistoja saadaan, sillä minäkin haluan kävelijänä kävellä rauhassa.

          • Aino, ongelma kulminoituu hämeenkatuun, jolla on paljon autoja, pyöriä ja jalankulkijoita. Autoilla on neljä kaistaa siinä mäkkärin kohdalla, pyöräily kielletty?

        • Matti, Suomen vilkkaimmalla pyöräilijöiden keskustelupalstalla Fillarifoorumilla pyöräily nähdään toistuvasti kivana liikuntamuotona eikä kehittämiskelpoisena tapana liikkua paikasta A paikkaan B. Ne ”minä panen pyörän takakonttiin ja hurautan paikkaan, jossa on kivempi ajaa kuin keskustassa” -kommentoijat saattavat kyllä hyvin olla Tampereelta 🙂

          • ”pyöräily nähdään toistuvasti kivana liikuntamuotona eikä kehittämiskelpoisena tapana liikkua paikasta A paikkaan B.”

            Myös Helsingin kaupungin rakennusvirasto ammentaa yhä pitkälti tästä samaisesta harrastenäkökulmasta suhteessaan pyöräilyyn. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on vaihdettu viitekehystä, ja siellä pyöräily nähdään ensisijaisesti liikennemuotona sekä polkupyörä liikennevälineenä.

            Harrastaminen on kivaa, mutta juuri yksipuolisen harrastemielikuvan vuoksi pyöräily on ollut kuluneet 40 vuotta Suomessa marginaalissa. Liikennesuunnittelu lähtee liikenteen tarpeista. Siksi pyöräily tulee mieltää ennen muuta liikenteeksi ja vasta toissijaisesti muuksi.

            Cycling isn’t ”fun”, It’s transport.

  3. Niin totta! Yhteen parkkiruutuun mahtuu 10-15 pyörää, joten tilan ekonomisen käytön näkökulmasta tämä olisi pelkästään hyvä asia. Tätä pitää ideoida eteenpäin.

  4. Kuten Teppo mainitsi, niin tietysti pitää parkkeerausmahdollisuudet tehdä järkevästi, etenkin keskustassa ja jo ennestään aika tiiviiksi käyneillä liikekaduilla yms. Usein ainakin itse jätän suosiolla Helsingissä pyörän johonkin paikkaan, josta löytyy noita Tepon kuvailemia putkitelineitä (joita on paljon Berliinissäkin), ja kävelen sitten eteenpäin. Mutta olisihan se hienoa, jos vaikka Stockan luona olisi joku parkkipaikka varattukin pyörille.

    Mutta ihan tavallinenkin pyöräteline sopisi monen yrityksen seinustalle, siis sellaisissa paikoissa, joissa ei ole niin ”tukkoista”. Esimerkiksi jokin aika sitten kävin Ilmatieteenlaitoksella: työntekijöille oli hieno, lukittu pyöräkatos, mutta meille vierailijoille ei näkynyt mitään telinettä.

    • Kätilöopistolla on kanssa lukitun portin ja korkean aidan takana työntekijöiden pyöräparkki, asiakasparkki on nurtsilla talon nurkalla syrjässä katseilta, sellainen klassikkoesimerkki varkaalle ja vandaalille eikä polkupyörälle tehdystä telineensijoittelusta.

  5. Tässä olisi yhteistyö firmojen kanssa hedelmällistä. Kun aloite joidenkin parkkiruutujen muuttamiseksi pyöräpaikoiksi tulisi yrittäjiltä, kaupunki ei epäröisi sen tarpeellisuutta.

    Wienissä kaupunki tekee saman aihepiirin tiimoilta yhteistyötä kivijalkamyymälöistään tunnetun Spar-ketjun kanssa. Sparin käynnistämän projektin tavoitteina on parantaa kauppojen ulkotilojen olosuhteita, jotta pyöräilevät asiakkaat valitsevat juuri Sparin omaksi kaupakseen, edistää pyöräilyä lyhyille ostosmatkoille sopivana liikennemuotona ja lisätä pyöräilevien asiakkaiden osuutta ketjun liikkeissä.

    Saavuttaakseen tavoitteensa Spar ja Wienin kaupunki hankkivat kaikkien Wienin 133 Spar-kaupan yhteyteen korkealaatuiset pyörätelineet sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen. Wienin kaupunki ja Spar myös markkinoivat toimenpiteitä yhteistyössä. Spar tiedottaa kampanjasta jokaiseen Wienin kotitalouteen jaettavalla kuvastolla. Samalla Spar on tuonnut valikoimiinsa erityisesti pyöräilijöille suunnattuja tuotteita, kuten pyöräkoreja, lukkoja, “pyöräilijä-voileipiä” jne. Lisäksi Spar sponsoroi ja osallistuu 100 000 kävijän Argus-tapahtumaan

    Lisää Wienin Bike & Buy -hankkeesta: http://shoploppen.dk/Velo-city_presentations/Madreiter_Szeiler_Payer.pdf

  6. Turussa näkee välillä näppärää kansalaisaktivismia polkupyöräparkeeraamisessa. Uuden kaupunginkirjaston ympäristöstä on tullut keskustan virallinen pyöräparkki. Valmiit telineet eivät kesäisin riitä, vaan pyörät levittäytyvät maksullisten autoparkkipaikkojen puolelle. Tosin moni parkkeeraaja ei varmaan edes ole huomannut asiaa, parkkipaikat kun ovat korotetulla, jalkakäytävämäisellä osalla. On monesti pitänyt laskea montako polkukpyörää on saatu tungettua yhden auton tilaan, mutta aina on ollut liian kiire etsiä sitä pientä rakoa omalle pyörälle.

  7. Teppo: Jos minulta kysytään voisi yksityisautoilun kieltää Hämeenkadulla, bussit, taksit ja hälytysajoneuvot riittäisi. En ymmärrä mitä ne siellä ajelee, eihän Hämeenkadulla ole edes parkkipaikkoja juuri ollenkaan.

    Sokos-Mäkkäri välillä pyöräily on kielletty kun siinä on menossa se kesäisen palon remontti. Mäkin kulmassa on lähes koko jalkakäytävä työmaana.