Jaana Huhta ihmettelee energiajae-sanaa ja kierrätyksen ongelmia: ”Energiajakeesta on muodostunut jo nimensäkin takia kummajainen kierrätettävien materiaalien joukossa. Mikä hemmetin jae?
Miksei puhuta energiajätteestä, jolla tarkoitettaisiin sellaista posheitettävää materiaalia, jota ei voida enää käyttää sellaisenaan, mutta jota voidaan hyödyntää oheispolttoaineena teollisuus- ja voimalaitoksissa. Lajittelusta on yleisesti ottaen kadonnut terävin ote. Ilmeisesti nyt viimeinenkin uuteuudenviehätys viherpiiperryspuuhastelusta on kadonnut. Vapaamatkustamiseen taipuvaiset tapaukset ryhtynevät oikeanlaiseen lajitteluun vasta, kun joutuvat itse käsittelemään lopputuotokset. Omaan pihakompostoriin ei tulisi mieleenkään heittää mitään maatumatonta tavaraa.
Toivottavasti jätteiden lajitteluun saadaan kannustava hinnoittelujärjestelmä niin pikaisesti kuin mahdollista. On liian väärin se, että tunnollisia lajittelijoita ei palkita ja kannusteta pienemmillä jätemaksuilla.” (Mari Koo)
Anu
Mun mielestäni kierrätyksen suurin ongelma on se, että se nojaa nimenomaan lajittelijoiden tunnollisuuteen ja vapaamatkustajien syyllistämiseen. Sen seurauksena kotona pitää olla kymmenen erilaista tilaa vievää jäteastiaa, joista kannetaan tavaraa viiteen-kuuteen eri osoitteeseen ja jos sattuu vaikka hajamielisyyttään kippaamaan väärän säkin väärään astiaan, koko satsi on kierrätyksen näkökulmasta pilalla tai ainakin vaaditaan vastaanottavalta taholta ylimääräistä askartelua.
Jos kierrätys hoituisi niinkuin esim. Britanniassa, missä kipataan kaikki kierrätettävät kamat samaan pihalla olevaan astiaan ja varsinainen lajittelu hoidetaan vastaanottavassa päässä, ei tarvitsisi käyttää energiaa puuhasteluun tai syyllistämiseen ja kierrätykseen menevä raaka-ainekin olisi todennäköisesti puhtaampaa.
Jokivaris
Anun kanssa olen kovasti samaa mieltä, jätteiden lajittelu kotona kuulostaa niin 1900-lukuiselta. 🙂
Jätteiden lajittelu on ehdottomasti sellaista puuhaa, joka kannattaisi jättää koneille. Jo tämän päivän tekniikalla käsittääkseni on mahdollista saada jaoteltua käytännössä ihmisvoimaista paremmalla lopputuloksella kaikki muu paitsi biojäte. Biojätteen lajittelu erilleen muusta onnistuu sekin koneellisesti, mutta lopputulos ei välttämättä (vielä) ole kovin hyvä. Tässä suhteessa kuitenkin luotan siihen, että lajitteluun kykenevää teknologiaa on helpompi kehittää kuin saada kaikki ihmiset lajittelemaan jätteensä aina hyvin.
Lajittelulle on toki perusteensa niin kauan kuin jätteenkäsittelylaitoksilla ei soveltuvaa tekniikkaa ole laajasti käytössä, mutta siitä huolimatta siteeratun kaltaisista kirjotuksista tulee osittain egotrippailun maku. ”Minä kyllä lajittelen jätteeni, mutta kun ne muut…..”.
Ihmisen laiskuutta ja typeryyttä vastaan voi ja pitääkin jossain kohtaa taistella, mutta jätteiden lajittelu on tälle taistelulle väärä paikka, resurssit käytettäisiin tässä tehokkaammin kun lähdettäisiin muuttamaan ihmisen sijaan prosessia. Kotitalouksille enintään 2 astiaa, toinen biojätteelle ja toinen kaikelle muulle, ja lajittelu koneellisesti vastaanottopäässä on mielestäni jätteenkäsittelyn ainoa järkevä tulevaisuudenkuva.
Mari Koo
Anu ja Jokivaris, kun tässä nyt viime päivät olen katsellut, miten taloyhtiössämme ihmiset siivoavat kellarikomerojaan putkiremontin alta, niin alan olla yhä enemmän samaa mieltä kanssanne: jätteiden lajittelua ja siirtämistä jonnekin ei pitäisi jättää ihmisille. Meidän sekajäteroskiksemme ovat tällä hetkellä täynnä vaatteita, huonekalujen osia, SER-romua tietokoneen osista silitysrautoihin ja kaikkea muuta sellaista, jota kellareihin on tapana laittaa varastoon odottamaan jotain tulevia aikoja.
Eli homma ei todellakaan toimi. Yön pimeydessä suuremmat rämähuonekalut tms. viedään muiden talojen remonttilavoille, koska muuten niistäkin on hankala päästä eroon. Paljon järkevämpää olisi tuo teidän ehdottamanne tapa siitä, että otettaisi teknologia käyttöön eikä ajateltaisi yksilöiden hoitavan kiltisti osuuttaan.
Joku
Täällähän on vallan kollektiivisesti menetetty usko ihmiseen, ja käännytty etsimään vastauksia teknologiasta. 😉
Jätehuolto varmasti voisi toimia fiksumminkin. En kuitenkaan pidä juurikaan syyllistävänä (saati erityisen radikaalina) näkemystä, jonka mukaan jos ihminen on jaksanut jonkin kaman kotiinsa asti raahata, hän jaksaa varmasti myös huolehtia siitä syntyvästä jätteestä, toisin sanoen korjata jälkensä. Ja silti, juuri tämä kai on sitä, mitä yleisesti pidetään syyllistämisenä!
Mitä jätehuollossa sitten voisi parantaa? Lajittelun eli jälkihoidon ”yksinkertaistamisen”, jota yllä jo ehdotettiin, lisäksi lienisi aiheellista kiinnittää huomio tuotantopuoleen:
– mahdollisimman vähän materiaaleja, joita on hankala uudelleenhyödyntää missään järkevässä muodossa (tai jotka ovat ongelmajätteitä tai muuten sotkevat muiden jätteiden uudelleenhyödyntämistä),
– mahdollisimman vähän turhaa pakkausjätettä (eli pakkauksille haittaveroa), ja
– vapaamatkustajuuden / jätteiden metsiin kippaamisen ehkäisemiseksi tuottajavastuun kattavuutta voitaneen laajentaa; paitsi että tämä selkeyttää jätteiden jälkihoitoa ja vastuita, tuo se myös suoran kannusteen tuottajille etukäteen vähentää syntyvän ”jätteiden” määrää tai muuttaa ne (sekä tuotteet että pakkaukset) helpommin hyödynnettäviksi.
Vielä irtoideana sellainen, että kaupoille voisi laittaa (roimasti) korotetut jätemaksut, jotta niillä olisi paremmin kannustetta vähentää (erityisesti ruoka-)hävikkiään. On häpeä, että kolmasosa hukkaan heitettävästä ruoasta tulee jakeluketjusta ja erityisesti sen loppupäästä ennen kotitalouksia.
Nuo nyt aluksi. Katsotaan joulun jälkeen sitten, josko joulupapereille tarvitaan aivan erillinen keräysastia. (Helpoimmalla selviää, jos ei ole ollut kiltti; saa vain kompostoitavia risuja. Toiseksi helpointa on, jos lähipiiri on ekoja, eikä anna niin käärittyjä lahjoja. 😛 )
Vastuuta ei voine ulkoistaa (ihmisiltä), mutta sen toteuttaminen voidaan (ihmisten voimin) tehdä fiksummaksi.