Heikki retkahti puhelinmyyjään: ”Hän kauppasi minulle Suomen Kuvalehteä. Opiskelun alettua olen ilmoitanut puhelinmyyjille että olen nyt opiskelija, eikä minulla ole varaa tilata lehtiä. Kauppiaalla oli kaikki aseet: edullinen hinta (kappalehinta alle 3 €), joustavat maksutavat (3 erässä) ja lahjukset (viinipullotarvikkeita kuten korkki ja lämpömittari). Hän esitteli asiansa hyvin ja oli asiallinen. Ja ennen kaikkea kauppias oli miellyttävän kuuloinen. Häneltä puhuminen tuntui sujuvan luonnollisesti. Tämä erotti hänet monista muista soittajista koska he ovat olleet tekopirteitä ja teennäisiä.

Nyt minä olen onnellinen Suomen Kuvalehden tilaaja.” (Mari Koo, kiitos Kaisa K:lle vinkistä)