Kun appelsiinikausi oli parhaimmillaan, niin jouduin yhden kerran karvaasti pettymään. Hedelmän sisässä oli nimittäin reilunkokoisia, elottomia toukkia.
Onneksi en ehtinyt ottaa appelsiinista yhtään palasta suuhuni, niin vältyin varsinaiselta ällötysreaktiolta. Pienet toukat esimerkiksi vadelmissa ovat mielestäni täysin harmittomia, mutta nämä olivat jo liian suuria, että olisin voinut huoletta pistellä appelsiinin poskeeni.
Muutama päivä sitten vaihdoin viherkasveille multaa. Multapussi oli ollut taloudessamme jo pari kuukautta, ja kiinnostava yllätys tipahti mullan mukana. Ihan elävä liero!
Tämä tietysti mielestäni kertoi siitä, että Biolanin Musta multa on hyvää ainetta. Ei kai siellä muuten kastemato viihtyisi elossa pitkiä aikoja. Mielikuvani voi olla myös täysin väärä, sillä en todellakaan tiedä paljon mitään kasveista tai mullasta.
Kastemato oli erityisen kiinnostava hoitokissoista. Humppa ja Suitsu ovat täysiä sisäkissoja, joten kontaktit varsinaisiin luontoilmiöihin ovat vähäisiä. Lierosta riitti ihmeteltävää pitkäksi aikaa, mutta ei sitä lopulta kumpikaan syönyt.
1 Pingback