Näkymätön tyttö koki omenoiden ostamisen markkinoilta hankalaksi: ”Pidän markkinoista ja myyjäisistä ja käyn niissä mielelläni, mutta en ihan muistanut miksi haluaisin silakkamarkkinoille, kun en halunnut ostaa kalaa. Tai käsinvärjättyjä lankoja, niitä olen ostanut joskus. Kunnes sitten törmäsin vesirinkelimyyjään ja ohrarieska- ja viipurinrinkeli-. Niitä olisin voinut ostaa enemmänkin, jos pakastimeeni mahtuisi jotain. Ostin myös vähän omenoita, se oli aika hankalaa. Myyjiä oli kyllä paljon, mutta he olivat joko liian pelottavia tai kiireisiä tai jotain. Onneksi löysin myyjän joka ei ollut mitään niistä ja jolla oli kylttejä joissa esiteltiin omenoiden ominaisuudet (koska valinnanvaikeus oli myös pelottavaa). Parilla eurolla sai omenoiden lisäksi kaksi pientä sievää päärynää.” (Mari Koo)