Henni Lietoa ärsyttää ravintoloissa mm. ruokalistojen sanat ja pieni printti sekä tarjoilijoiden liiallinen puhe ruuasta: ”Olen kyllästynyt ravintoloihin. Minä, joka olen ollut niiden hevijuuseri sanan pahimmassa mielessä. Minä, joka muutin Espoosta pois, jotta olisin kävelyetäisyydellä kunnon ravintoloista. Minä, joka matkustan yhdeksi illaksi Pariisin syömään tai piipahdan Tukholmaan vain käydäkseni lounaalla.

Kun tilaan annostani ravintolassa olen lukuvaikeuksissa. Puhun viittä kieltä kieltenmaisterin sujuvuudella ja kuitenkin joka ikisestä ruokalistasta löydän sanoja, joiden merkitystä en tiedä tai sen merkitys on aiemmasta täysin muuttunut. Sanallisen ongelman perään on usein myös luku – tai ehkä vielä enemmän – näköongelma. Mitä trendikkäämpi mesta sitä pienempi fontti. Nuorempi AD on siis ollut asialla. Jos on oikein päästetty luomiskyky valloilleen, niin ollaan sallittu negatekstin käyttö. Optikon kautta ravintolaan ensi kerralla.

Entä mistä on juontaa juurensa tämä ruoan puhkipuhuminen ja ruokaselittämisen kulttuuri? Suoraan sanottuna lässyttäminen. Olen täysin tympääntynyt tarjoilijoiden esiintuloon ravintoloissa. Ongelmani keskittyy lähinnä ns. trendiravintoloihin, mutta samaa käyttäytymistä näkee siellä sun täällä.” (Mari Koo)