Kulutusjuhla

Kulutusjuhlan avainsanalla 'Energia' merkittyjä kirjoituksia

»   Tarkkamarkan Markus Ossi kehottaa vaihtamaan LED-lamppuihin: ”LED-lamppujen hinta on tullut hurjasti alas viimeisen parin vuoden aikana. Ikea myy Ledare LED-lamppuja 2,50 euroa kappale (vastaa 40 W) sekä Ryet-lamppuja 5 euroa kappale (vastaa 60 W). Ikean RYET-lamppu on 13 W lamppu. Sähkönkulutus tippuu tällä lampulla 78 % hehkulamppuun verrattuna. Vaihtamalla viisi asunnon eniten poltettua 60 W lamppua LED-lamppuihin, tulee säästöä vuodessa noin 180 kilowattituntia. Seitsemäntoista sentin sähkön kilowattituntihinnalla säästöä tulee vuodessa 30 euroa. Jos lamppujen hinta on 25 euroa ja lampun kestoikä yli vuoden, on homma kannattavaa.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Leo Stranius hämmästelee, miten Oulun Energia kehtaa kannustaa energian tuhlailuun: ”Voisi kuvitella, että erityisesti kovilla pakkasilla keskellä talvea kulutuspiikkien aikana olisi ympäristösyiden lisäksi erityinen intressi kannustaa ihmisiä energiansäästötoimiin. Mitä tapahtuu todellisuudessa? Oulun Energia, joka antaa energianeuvontaa, kannustaa omassa mainoskampanjassaan kuluttamaan sähköä enemmän, koska se on niin halpaa. Ympäristöasioista viis. ”Sähkö on halpaa. Ei haittaa vaikka akkukin kuluu. Kuule mä pistän tänä iltana kaikki valot palamaan ja nautiskelen.” –todetaan Oulun energian mainosvideossa.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Välillä kuluttajia hieman syytellään siitä, että he eivät aktiivisesti kilpailuta sähköään. Jari Parantaisen blogiteksti kertoo pitkan tarinan siitä, miten hankalaa on vertailla sähkötarjouksia ja ostaa sähköä, vaikka olisi diplomi-insinööri. ”Energialaitoksen insinööri saattaa luulla, että hänen sähkön kuluttajabisneksensä on jo tuotteistettu helpoksi. Mutta ei. Sähkön ostaminen on yhtä helvettiä. Jos joku yrittää valita sähkönsä toimittajan muka järkisyiden perusteella, hän päätyy ryynäämään loputtomalle esteradalle. Onneksi edes jyväskyläläisten Ilovirta yrittää tehdä tuotteestaan poikkeavan. Useimmat muut sähkönmyyjät aikovat ilmeisesti jatkaa jääräpäisesti pelkkä hinta edellä.” (Mari Koo, kiitos linkistä Kaisa K:lle) Ei kommentteja.

»   Harry Edelman hämmästelee kodinkonemyyjän asennetta: ”Ostin uuden astianpesukoneen. Varmistelin myyjältä koneen olevan varmasti A-energialuokkaa. Myyjä totesi näin olevan. Samaan hengenvetoon hän vakuutteli sähkön hinnan merkityksettömyyttä, koska sähkö on Suomessa niin halpaa! Olisiko suuren kodinkoneketjun megamyymälän henkilöstökoulutuksella keskeinen rooli pyrkiessämme kohti energiatehokkuutta? Pitäisikö sähkön hinta kolminkertaistaa viiden vuoden määräajaksi ohjaten tuotto energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen edistämiseen?” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Exme toteaa lamppujen oston menneen vaikeaksi: ”Kun yksi lamppu palaa, pitää mennä sen kanssa kauppaan etsimään samanlainen (kuin pelaisi muistipeliä!) tai pieleen menee. Olen jo kertaalleen vaihtanut lamppuja Prismassa kun ostin vääriä ja eilen ostin Valintatalosta isokantaisen lampun pienikantaiseen plafondiin (vietin hyllyllä 5 minuuttia etsien sitä ainoaa tarpeeksi lyhyttä energiansäästölamppua, että se mahtuu sinne plafondiin, ja unohdin katsoa lampun kantaa). Kaiken lisäksi päädyn jotenkin aina ostamaan lamppuja, joiden valoteho ei riitä talven pimeässä, ja energiansäästölamppuja kun ovat, lamput kestävät vuosia ennen kuin saan seuraavan mahdollisuuden ostaa paremman tilalle. Alan lopulta varmaan polttaa päreitä, ellen pysty ulkoistamaan lamppujen ostamista jollekulle.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Härvelinriippuvuus vie pohjan päästövähennystavoitteilta, kirjoittaa Maria Haanpää: ”Britanniassa kotitaloudet kuluttavat yhä energiatehokkaammilla mutta yhä runsaslukuisemmilla laitteillaan yhä enemmän sähköä ja aiheuttavat siten yhä enemmän päästöjä – vaikka sähkö on yhä kalliimpaa! Sikäläinen media on osannut tiivistää ilmiön yhteen sanaan. The Guardian kirjoittaa ”härveliriippuvuudesta” ja Edie.net ”vekotinpakkomielteestä”. Kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa hankitaan ja käytetään niin huolettomasti, että kotitalouksien vuoden 2020 päästövähennystavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta. Kolmena ”pahimpana” laitetyyppinä Energy Saving Trust mainitsee kuivausrummut, jääpalakoneella varustetut suuret jääkaappipakastimet ja isonäyttöiset plasmatelevisiot. Tietokoneet oheislaitteineen ja viihde-elektroniikka kuluttavat ryhminä tarkastellen eniten energiaa. Tietotekniikalla käytetyn sähkön määrä on kasvanut viime aikoina suhteessa eniten, mutta viihde-elektroniikka vie sähköä absoluuttisesti eniten. Muiden laiteryhmien – valaistus, kylmäkalusteet, ruoanlaitto, pesukoneet – osalta sähkönkulutus on kasvanut huomattavasti maltillisemmin tai jopa vähentynyt vuosien 1990 ja 2009 välillä.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Kaikenhuippu tekee ratkaisuja energiansäästöön esimerkiksi uudella lämminvesivaraajalla, joka on varustettu ns. aurinkolämpökierukalla: ”Itse koetan ajatella näistä energiasäästö-investoinneista siten, että jos vehkeellä on vaikkapa 10 vuoden arvioitu takaisinmaksuaika, ja oletettu laitteiston kesto on reilusti sen päälle, niin 10 vuoden päästä ne tuottavat jo 10 % voittoa joka vuosi. Tämä olettaen että energian hinta ei nouse, minkä se kyllä tulee tekemään. Toinen pointti on, noh, ekologisuus. Mitä vähemmän otan verkosta sähköä, sitä vähemmän hiilivoimalat myrkyttävät ilmakehää ja työntävät ilmastonmuutokselle vauhtia, vaikka tuulivoimaa yhtiöltä tilaankin. Ja vaikka joskus tietysti kaikki hajoaa, niin kyllä tuollainen energiatehokkuutta parantava viritelmä nostaa kiinteistön arvoa, ainakin omassa mielessäni, jos ei ihan koko hankintahinnan verran niin ainakin osan. Jonkun mielestä se voi tietysti myös laskea kiinteistön arvoa (helvetin viherpiipertäjä-viritelmä joka ei kuitenkaan toimi, en osta).” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Piia jakaa sähkötietoa: ”“Jos kuudenkymmenen watin hehkulamppua pitää päällä vuoden, paljonko kertyy sähkölaskua?”, arvuutteli Työ- ja elinkeinoministeriön tuore energiaosaston päällikkö eräässä seminaarissa yleisöltä. Energia-alan ammattilaiset arvelivat hinnaksi suunnilleen viittä euroa. Pieleen meni, sillä oikea vastaus oli 78 euroa. Riippuu toki omasta sähkösopimuksesta, mutta laskelman suuruusluokka oli oikea. Aika hyvä suuruusluokkasääntö on, että jokainen jatkuvasti päällä oleva watti maksaa noin euron vuodessa. Jos on sattunut tekemään huonon sähkösopimuksen, se voi maksaa kaksikin euroa. Meillä oli aikaisemmin pöytätietokone, jonka kulutukseksi mittasin 240 W. Jos emme olisi vaivautuneet sammuttamaan sitä käyttökertojen välillä, laskua olisi kertynyt vuodessa vähintään 240 euroa. Jos konetta käytti pari tuntia päivässä, lasku sen sijaan oli vain kahdestoistaosa tästä, 20 euroa.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Annukka Bergin mielestä on hyvä, että suomalaiset pientalorakentajat huomioivat energiatehokkuutta ratkaisuissaan, mutta huolestuttavaa on se, miten isoiksi talot rakennetaan: ”Tästä näkökulmasta on selvää, että energian kulutusta neliötä kohden mittaavat energialuokat ovat torso mittari asumisen ilmasto- saati ympäristövaikutuksia ajatellen. Jos asumisen energiankulutusta halutaan mitata, paljon aidomman kuvan antaisi asukasta kohden jyvitetty energiankulutus. Tämä voisi toki vaihdella yhden asunnon kohdalla huomattavastikin, jos saman katon alla punkkaisi yhteen aikaa neljä ja myöhemmin kaksi henkeä. ”Asumisjalanjälki”-tyyppisen ajattelun edistäminen ehkäisi kuitenkin mahdollista viherpesua, joka asuntojen energialuokkiin saattaa liittyä. Tällaista ajattelua kannattaisi myös arkkitehtuurin professori Markku Hedman, joka on ollut mukana Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen yhteinessä Minimikoti-projektissa. Projektissa luotiin villejä visioita muun muassa keskelle ostoskeskusta tai parkkipaikkaa sijoitettavista minikodeista.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Näkymätön tyttö vertailee sähkölaskujaan: ”Alkuvuoden sähkölasku oli viitisen euroa normaalia (kolmen kuukauden sähkö on maksanut suunnilleen saman koko sen ajan kun olen asunut täällä ja meillä laskutetaan sähkömittarin mukaan) pienempi, oletettavasti sen takia etten ole juurikaan laittanut viikolla ruokaa tänä vuonna kun olen syönyt töissä. Nyt sain seuraavan kauden laskun, se on ainakin seitsemän euroa pienempi. Oletan että se johtuu lainakoneesta.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   pni lähti innostuneena kokeilemaan Helsingin Energian Sävel+ -palvelua, jolla luvattiin kotitalouteen tietoa energiankulutuksesta. Nettisivusto ei kuitenkaan palvellut niin näppärästi, hankaluuksia oli niin palvelun löytämisessä, rekisteröitymisessä, käyttöehtojen lukemisessa ja omissa asiakastiedoissa : ”Kaiken tämän jälkeen olen kyllä ihan tyytväinen siitä energiankulutustiedosta johon pääseen käsiksi. On kulutusta tunnin tarkkuudella, vertailumahdollisuus muihin kuluttajiin ja esimerkiksi kulutustavoitteiden asettamista. Mutta miksi tämä kaikki tieto on lukkojen takana Helenin muurien sisällä – siellä missä ihmiset aika harvoin ovat? Missä on työpöytä-widgetti joka kertoo samat asiat? Entä iPhone-/iPad-sovellus? Ehkä energiankulutusruudunsäästäjä? Facebook sovellus jolla voisi spräädäillä kavereille, että minä se osaan säästää sähköä. Kaikki sellainen mitä aamulla uutisen kuultuani ehdin kuvittelemaan. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että Sävel+ on ihan kiva palvelu, mutta joka muuriensa ja lukituksensa vuoksi valitettavasti on helppo unohtaa lojumaan jonnekin internetin nurkkan ja on siksi aika hyödytön”. (Mari Koo, kiitos vinkistä myös Kaisalle!) Ei kommentteja.

»   Anja Nystén haluaisi rakentaa toisin kuin mökkien toimittajat: ”Suunnitelmissamme on jossain vaiheessa pystyttää saareen lomarakennus pienen saunamökin kaveriksi. Keskustelu mökkitoimittajien kanssa vain ei oikein luonnistu. Heidän mukaansa rakennuksesta pitää tehdä talvilämmin, vaikka emme edes käy siellä talvella. Ja totta kai varustelu tiski- ja pyykinpesukoneineen pitää olla sama kuin kotona. Miten niin totta kai? Tietenkin talossa pitää olla peruslämpö päällä, etteivät vesiputket jäädy. Miten niin tietenkin? Säälistä huvilakauppiasta kohtaan en viitsinyt tuoda esiin, että täällä kylmässä pohjolassa on iät ja ajat rakennettu teollisuuslaitoksia ulos pakkasten armoille. Putket saadaan kyllä pysymään sulina ilman, että ne kapseloidaan lämmitetyn talon sisälle. Putket on mahdollista rakentaa siten, että ne voidaan tarvittaessa tyhjentää. Näin toimitaan esimerkiksi lääketeollisuudessa, jossa putkistojen huolellinen tyhjeneminen on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi pesujen yhteydessä. Vaan kuka kertoisi nämä asiat talorakentajille?” (Mari Koo) Ei kommentteja.

Tällä viikolla puhutaan jätevedestä, sammutetaan valot ja Tampereella tempaistaan porkkanamafialaisittain

maanantai 22. maaliskuuta 2010 klo 21.19 kirjoittajana Mari Koo

Tänään on vietetty maailman vesipäivää ja aloitettu samalla jätevesiviikko:

”Maailman elintarvikeviraston arvion mukaan 1,8 miljardia ihmistä asuu kuivuusalueilla vuonna 2025. Samalla maailman väestöstä kaksi kolmannesta kärsii ajoittain veden puutteesta. [- – -] Suomessa alkaa maailman vesipäivänä valtakunnallinen jätevesiviikko, jonka aikana on tarkoitus vauhdittaa jätevesien parempaa puhdistusta etenkin haja-asutusalueilla. Entistä tiukemmat ympäristömääräykset astuvat voimaan tammikuussa 2014.”

Viikonloppuna eli lauantaina 27. päivä sammutetaan valot WWF:n operoiman Earth Hourin mukana klo 20.30–21.30. Yksi tapahtuman kansainvälisesti näyttävistä tempauksista on Eiffel-tornin pimeneminen, joten piti tietysti napata Pariisin reissulla kuva tapahtuman kortista.

Tapahtumia
on tietysti myös ympäri Suomen, esimerkiksi Helsingin Espalla on musiikkia ja tuliesityksiä. Myös Tampereen Porkkanamafian tempaus (tapahtuman sivu Facebookissa) ravintola Kahvillassa ottaa osaa Earth Houriin:

”Päivän aikana luvassa on ohjelmaa lapsille ja aikuisille sekä illan kohokohtana Earth Hour klo 20.30–21.30, jolloin tunnin ajan nautitaan akustisesta musiikista kynttilän valossa.”

»   Uusi Musta -sivuston Katja kartoittanut energiajätteen keräyksen ja hyödyntämisen ongelmia: ”Energiajätettä ei kerätä pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi) kuin vaivaisella neljällä Sortti-asemalla. Alueellisissa keräyspisteissä, joissa kerätään lasia, metallia, nestekartonkia ja paperia, energiajätettä ei oteta ollenkaan vastaan ja pk-seudun 70 000 kiinteistöstä vain 2000 – eli alle 3% – lajittelee energiajätettä. Mitä ihmettä?  HSYn jätehuollon johtajan Petri Kouvon mukaan kaikki on alkanut vääristä ratkaisuista 80-luvulla. [- – -] Pihvi lienee kuitenkin siinä, että energiajätten keräys ei ole taloudellisesti kannattavaa. HSY:n jätehuollon käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen kertoo, että energiajätteen keräys on normaalijätteen käsittelymäärään verrattuna nappikauppaa ja HSY joutuu jopa subventoimaan eli kattamaan sekajätteen käsittelyllä energiajätteen keräyksen kustannuksia, jotka aiheutuvat ulkoistetuista kuljetus- ja käsittelyprosesseista (HSY:llä ei siis ole omia jäteautoja eikä käsittelylaitosta ja lopputuote kuljetetaan rinnakkaispolttoon paperitehtaisiin Anjalankoskelle, Tervasaareen tai Raumalle). Vuonna 2014 homma menee uusiksi, kun Vantaan Energian viereen valmistuu uusi jätteenpolttolaitos (ympäristölupa on jo myönnetty), jossa on sekajätteen polttoon sopiva massapolttokattila ja jonka energiatehokkuutta lisätään maakaasulla. Miksi ihmeessä valittiin juuri sähkön tuotannon kannalta huonon sähköhyötysuhteen massapoltto varsinkin kun pääkaupunkiseudulla ei ole pulaa kaukolämmöstä? Realismia vai säästöjä? Massapoltossa pääsee tietenkin helpommalla, sillä hyvälaatuisen energiajätteen laadun varmistaminen edellyttää kuluttajien opastusta ja tiedotusta ja sitä yksityistä käsittelyä kierrätyspolttoaineeksi. (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Vaiheinen kirjoittaa ydinvoiman ja elintarvikeyhtiöiden yhteyksistä: ”Viikonlopun HS kertoo, että ruokabusines haluaa mukaan ydinvoimabusinekseen. Ydinvoimaa maahamme ajavan Fennovoiman omistajista löytyvät mm. elintarvikealan yritykset Valio, Atria ja Myllyn Paras sekä kauppaketjuja pyörittävät Kesko ja SOK. Asiasta ei ole paljoa huudeltu, mikä sinänsä ei ole yllätys. Viime aikoina elintarvikebusines on pysyttäytynyt poliittisia intohimoja sisältäneiden hankkeiden ulkopuolella. [- – -] SOK:n osallistuminen ydinvoimahankkeeseen on sekin omituista, sillä SOK:n takaa löytyy 22 itsenäistä osuuskauppaa, jotka ovat asiakasomistajiensa – eli käytännössä kuluttajien – omistuksessa. Se avaa ydinvoima-aktivisteille selvän ja näkyvän keskustelukanavan liiketoiminnan moraalista ja sen suhteesta ydinvoimaan. Asiakasomistajilta ei tietenkään ole kysytty asiasta ennalta mitään. Se ei tietenkään operatiivisessa toiminnassa ole tarpeen, mutta SOK:n johdon olisi voinut olettaa ottavan huomioon potentiaaliset imagoriskit. Nyt osalle kuluttajista jää käteen se, ettei SOK oikeasti välitä taustoistaan ja siitä, mitä siellä ajatellaan asiasta.” (Mari Koo) 1 kommentti.

»   Kalle Romanov toivoo parannusta työpaikkojen sähkönsäästömahdollisuuksiin: ”Nykysysteemissä tietotyöläisen sähkönsäästö ja tehokas työskentely sopivat yhteen kuin iltapäivänokoset ja tiiliseinän piikkaus. Tämä siksi, että säästöhaluistaan huolimatta työntekijä ei yleensä voi sammuttaa työasemaansa työpäivän päätteeksi koska seuraavana aamuna kone on käynnistyksen jälkeen käyttökelvoton jauhaessaan loputtomiin erilaisia huoltotoimia. Myös atk-osastot saattavat esittää että ei koneita voi sammuttaa öisten huoltotoimien takia. Tuskinpa seitsemää yötä viikossa tähän tarvitaan. Mitä jos ohjelmistopäivityksiä varten pyhitetään su-ma yö? Koneet lähtisivät ajastetusti pyörimään sunnuntai-iltana klo 17 ja maanantaiaamuna 15 h myöhemmin olisi valmiissa iskussa oleva työasema työhöntulijaa odottamassa. Huoltoon menisi siten 15 tuntia viikossa ja paljon sähköä säästyisi.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Porkkanamafian eiliset tempaukset helsinkiläisessä K-market Kotikonnussa ja tamperelaisessa Tullintorissa onnistuivat erittäin hyvin: tempausten tuottama lisämyynti K-market Kotikonnussa 8 090 euroa ja Tullintorissa 6 284 euroa. Molemmissa kaupoissa kertynyt summa ohjataan täysimääräisenä energiansäästötoimenpiteiden rahoittamiseen. (Mari Koo) Ei kommentteja.

»   Benrope siirtyi halogeenilamppuihin: ”Eilen tein löydön, tavallisen hehkulampun näköisen halogeenilampun. Hintava tuote mutta päätin kuitenkin ostaa yhden kokeeksi. Kotona ruuvasin sen kattolamppuun. Kyllä, vihdoinkin sopiva lamppu! Välittömästi ilman odotteluja valaiseva lamppu hehkuu ehkä liikaakin mutta mattalasisiakin ilmeisesti on jo tarjolla. Käsittääkseni halogeenivalot sopivat myös himmennettäviin valaisimiin. Lisäksi tämä vaikuttaa ensimmäiseltä energiansäästölampulta, jossa valotehovertailu hehkulamppuun tuntuu pitävän paikkaansa. Bonuksena halogeenilamppu ei ole ongelmajätettä, joten sen hävittäminen on helpompaa.

Toivottavasti led-valot kehittyvät nopeasti. Siihen asti taidan ostaa vain halogeenilamppuja.” (Mari Koo)

6 kommenttia.

»   Jounilla on painavaa pohdintaa elektroniikasta ja energiankulutuksesta: ”Tehokkain tapa pienetää päästöjä on jatkaa laitteen elinkaarta. Toisaalta valmistajan tavoite on maksimoida tulosta johon tarvitaan mahdollisimman paljon myyntiä. Toki insentiivinä on valmistaa mahdollisimman halvalla ja itse asiassa mahdollisimman kevyttä jolloin kulutettu energia per laite laskee. Kilpailutilanne itse asiassa pakottaa tähän ja lopputulema on se että laitteen hinta laskee ja laite tulee mahdolliseksi ostaa yhä useammille. Laitteen uusintaosto tulee helpommaksi ja puhumme ns. kulutuksen demokratisoitumisesta, jossa ennen harvoille mahdollinen tulee mahdolliseksi yhä useammalle. Kokonaisenergiankulutuksen osalta tämä on ongelma ja alussa viittaamani digitaalisen laitteiston kuluttaman energian tuplaatuminen ja triplaantuminen voi olla hyvinkin totta. Nykyiset rakenteet estävät elinkaaren pitentämisen ja on syytä miettiä uusia malleja. Jos laite olisi vuokrattu eikä myyty asiakkaalle, tulisi valmistajalle insentiivi valmistaa mahdollisimman kestäviä, hyvälaatuisia pitkän elinkaaren laitteita. Tietyllä tavalla tästä on olemassa merkkejä kun ”hardware”, rauta, fyysinen laite, on lopulta vain alusta jonka päällä palvelut toimivat. Ilmiö on damaterialisaatio. Kun raudan valmistaminen on kutistumassa lähes nollakatteiseksi, on jo syntynyt insentiivi siirtyä palvelualueelle .” (Mari Koo) 4 kommenttia.

»   Vaiheinen ihmettelee: ”Kun uutispalvelusta lukee otsikon ”Helsingissä voi nyt hiihtää helteelläkin”, voi hyvällä syyllä kysyä ”miksi ihmeessä niin pitäisi voida tehdä?”Kysehän on tietysti hiihtohallista ja vieläpä yksityisestä sellaisesta. Energiaa yritetään luoda tällaiseen laitokseen uusiutuvilla energiamuodoilla ja toisaalta hukkalämmön talteenotolla. Muuten hyvä, mutta nämä eivät vielä ole käytössä. Idea on kuitenkin osoitus siitä, ettei olennainen ole vielä ilmastonmuutoksen kanssa mennyt perille. Meillä vaan ei ole varaa jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtumassa ja että kaikkea pitää saada tehdä.” (Mari Koo) Ei kommentteja.

« vanhemmat kirjoitukset