Kulutusjuhla

Koti älyllä ja ilman

Päivän Hesarin kulttuurisivuilla arkkitehti Esa Laaksonen kirjoittaa kolumnissaan siitä, miten kotien kehitys on jäänyt jälkeen esimerkiksi autojen teknisistä edistysaskeleista: ”Ostaisitko auton, jonka sisämitoitus perustuu 1950-luvun minimeihin ja tekniset toteutuksen pitkälle noin sata vuotta vanhoihin sovellutuksiin?”

Samaan aikaan Suomen Akatemia kertoo hankkeesta, jonka mukaan ”ajatusta tietotekniikan kovin keskeisestä roolista omassa kodissa vierastetaan”. Eipä liene kovin yllättävää! TEKESin hankkeen ”Älykäs koti – piloteista massatuotteeksi” –loppuraportissa (pdf) taas mainitaan, että ”toki moneen arkiseen askareeseen toivotaan helpotusta ja apua tekniikalta, mutta on tärkeää, että osa tehtävistä – ja päävastuu tehtävistä – jää asukkaille.” Aika perinteisillä linjoilla tämäkin raportti siis liikkuu.

Miten minusta tuntuu, että arkkitehti Esa Laaksonen on ymmärtänyt kotien kehittämisestä jotain, mikä ei kuitenkaan näille älykotien tutkijoille ole täysin valjennut? Laaksonen toteaa, etteivät esimerkiksi nykyiset asuntojen tilaratkaisut palvelu tämän päivän ihmisiä. Olisiko siis syytä ihan ensiksi pistää koko asuntojen suunnittelu uusiksi ja miettiä siinä ohessa, miten tekniikka voi parantaa arkea ja elämisen laatua?

Se ei ole mitään uutta, että ihmiset vierastavat kotien teknologiaa. Mutta onko ylipäätään tarpeen kysellä niin tarkkaan, mitä me kodeilta haluamme? Tuossa Akatemian hankkeesta kertovassa tiedotteessa todetaan, että ”koehenkilöt esittivät esimerkiksi toiveen eteiseen sijoittuvasta pienestä infotaulusta, joka kotoa poistuessa ilmoittaisi, jos jokin turvallisuuden kannalta kriittinen sähkölaite on päällä tai avain ei ole lähtijän mukana”. Olisihan tuo kiva toiminto, mutta jos kotien älykkyys jää tuohon, niin olen pettynyt. Minä nimittäin oletan, että myös asumiseen keksitään innovaatioita, joita tavallinen kaduntallaaja ei edes osaa kuvitella.

Eiköhän se tekniikka sitten hyväksytä hyvinkin helposti, kun sen käyttö on vaivatonta tai mielellään täysin huomaamatonta. Nykyisessäkin arjessani käytän monia tuotteita ja palveluita, joita en olisi varmasti 15 vuotta sitten kokenut tarpeelliseksi. Siksi jaksan uskoa, että tulevaisuuden kodissani on ties mitä härpäkettä ja anturia, joka tekee asumisesta mukavampaa ja laadukkaampaa.

5 Comments

  1. hei hei, I wish I could speak more/better Finnish than that. But, it’s so good to see Finnish written away from the official websites.

  2. Toki kodin vertaaminen autoon ontuu sikäli, että talo rakennetaan kestämään satoja vuosia, kun taas auto ehkä sen kymmenen… Sykli on hieman hitaampi talojen kohdalla.

    Sikäli kyllä mielenkiintoista, itse odotan innolla sitä kun jotain ihan oikeita (ja taviksen kukkarolle sopivia) älykoti-innovaatioita tulee markkinoille.

  3. Sami: juu, tietystikään kotia ja autoa ei voi sinällään verrata. Mutta jos ajattelee, miten erilaiset teknologiset jutut yleistyvät Suomessa 50-60-luvuilla (sähköt, vesivessat, televisio, pyykinpesukoneet, jääkaapit jne.), niin ei tämä kotien viime aikainen kehitys kovin huimaa ole ollut. Siis kun kai nyt kehityksen vauhdin pitäisi olla selvästi nopeampi kuin 40 vuotta sitten.

    Raha tietysti ratkaisee, mutta luulisi, että vähitellen tekniikat alkaisivat olla jo siedettävissä hinnoissa. Odotellaan sitä!

    Beth: Hei! Naturally blogs are one way to learn more Finnish 🙂