Kulutusjuhla

Junalippu ja polkupyörä

Halusin tuoda polkupyörän Joensuusta Helsinkiin IC-junassa. VR:n nettisivuilta löysin tiedon, jonka mukaan pyörän kuljetus maksaa 9 euroa, ja IC-juniin paikka pyörälle on varattava etukäteen joko aseman lipunmyynnistä tai puhelinpalvelusta.

Kummallista, ettei pyöräpaikkaa voi ostaa netistä samalla, kun hankkii oman matkalipun: helpottaisi asiaa melkoisen paljon. Nyt jouduin soittamaan puhelinpalveluun (1 e/puhelu) ja sain varausnumeron. En edes voinut kuskata pyörää varauksesta huolimatta suoraan junaan ja suorittaa maksua konduktöörille, vaan jouduin jonottamaan vielä lipunmyynnissä saadakseni pyörälle oman lipun.

E-lippu on kyllä muutoin kätevä. Maksu hoituu verkkopankin kautta, ja itselleen voi varata esimerkiksi läppäriä varten pistokepaikan.

VR:lle e-lippu on käsittääkseni tuonut lisätöitä, kun konduktööri joutuu naputtelemaan koodeja tavallista enemmän. Ilmeisesti järjestelmä on kuitenkin muuttumassa kätevämmäksi. Toivottavasti samalla viilataan kuntoon nämä muutkin pienemmät kohdat.

5 Comments

  1. Minua on aina huvittanut ne IC-junissa olevat esittelyvideot, joissa näytetään pyöränsäilytystelineitä ja sitä kuinka ne voi ottaa käytöön sujauttamalla euron tai kaksi masiinaan avainpantiksi. Vaikka olen matkustanut aika paljon junalla, niin en muista ikinä nähneeni noita telineitä. Missä ne ovat?
    Ja tuo 9 euroa + 1 euro on minusta vähän turhan paljon. Bussissa olen saanut fillarini kuljetettua ilmaiseksi.

  2. Se pyöräpaikka löytyy yhden vaunun toisen oven vierestä, taisi olla tilaa vain kolmelle pyörälle. Oven pielessä on ulkopuolella fillarin kuva, sen perusteella sen löytää. Aiha huomaamatonhan se on, etenkään jos siinä ei ole yhtään pyörää.

    Avainpanttia en sitten enää maksanut, mutta eipä kukaan pyörää pöllinytkään. Hinta on kyllä kohtuullisen kova, kun itse vielä joutuu huolehtimaan kokonaisuudessaan pyörän saamisen junaan ja pois sieltä (konduktööri vain neuvoi minulle, mistä pyöräpaikan löydän, mutta ei vaivautunut tulemaan auttaakseen asiassa).

  3. Jag har transporterat en cykel med pikajuna från Vasa till Helsingfors, utan alla nymodigheter som ic-tågen har. Köpte nog cykel-biljett till tåget (kommer inte ihåg hur mycket det var), men jag hade absolut inga problem med ställningar eller panter. Konduktören tog hand om cykeln på perrongen i Vasa, och när vi var framme i Helsingfors stod han utanför godsvagnen med min cykel och väntade. Lyckat, lyckat och muchos smidigt.

  4. Tavallisissa pikajunissa pyörän kuljetus on todellakin helpompaa sen konduktöörivaunun ansiosta, eikä paikkaa tarvitse varata etukäteen. Hinta on sama kuin IC:ssä.

  5. Omien kokemusteni mukaan tuo pyörän kuljettaminen IC:ssä ja tavallisessa pikajunassa toimivat oikein mukavasti, vaikkakin eri tavalla.

    Tuo lipun ostaminen pyörälle on vaikeaa, jos on tottunut toimimaan eLipuilla. Saisivat lisätä pyörälipun nettikauppaankin…

    eLipun esittäminen konduktöörille on muuten todella pelottava tapahtuma. Vaikka VR:n henkilökunta on nykyään erittäin ystävällistä (poikkeuksiakin on), eLipun esittäessään joutuu usein vaihtelevien reaktioiden kohteeksi:
    – Kiroilua ja jäpinää asiakkaalle (huono tulostin, suttuinen kännykkänäyttö tms.)
    – Kiroilua ja jäpinää koneelle
    – Yritys hajoittaa kone etusormella
    -”akku loppuu ja on kiire, teen tämän tuolla myöhemmin” (koskaan hän ei palannut asiaan)
    – Ystävällinen ”ei mulla tässä mikään kiire ole” kommentti

    Tuntuu siltä, että osa VR:läisistä on ymmärtänyt näitä keskustelutalouteen liittyvistä haasteista. Ja välittävät.

    Keskustelutaloudesta muuten lisää

    http://designfinland.blogs.com/peukku/

    Janne