Serenitas kirjoittaa omista kirpputorimyyntikokemuksistaan sekä päivän Hesarin jutusta: ”tuntuu että kirppiksellä ei mikään saisi maksaa mitään, eli esim. hyvistäkään lastenvaatteista/kengistä ei todellakaan saa mitään. Ja laputtamisessa ja roudaamisessa on oma vaivansa ja aikaakin tämä vie. Ja kun viikon pöydän hinta alkaa lähestyä neljääkymppiä niin aika monta 0.50 euron tavaraa siinä saa myydä että ns. palkoille pääsee. – – – Tämän päivän Hesari kirjoitti koko sivun kierrätyskeskuksista. Siellä on paljon uutta/uudenveroista mm. Ikean tavaraa, ja vanhat tavarat joissa on joitain elämisen jälkiä, eivät kelpaa ilmaiseksikaan.” (Mari Koo)
Petja Jäppinen
Minä en ensinnäkään veisi tuollaisella viikkopöydälle mitään.
Tulos tehdään myyntityöllä.
Me kierrätetään tavaraa, vasiten ja tarkoituksella. Eli ostetaan ja myydään kamaa, mutta ei sen vuoksi että ostetaan ja myydään, vaan…
No kirjoitan tästä laajemmin omalla blogillani.
Polgara
Itsekin ostan ja myyn, mutta en tuollaisilla kirppiksillä. Kerran yritin, kehno tulos ja osa varastettiin =( Huutiksessa olen ostanut ja myynyt paljon tosi tarpeetonta. Muutoin olen käyttänyt myös työpaikan Intran palstaa. Ja mikä ettei blogiakin voisi – sehän on ihan hyvä paikka ;D
Sen verran kierrätyskeskuksesta – se on minulle kaukana eikä autoa ole, joten jos haluaisin käydä katsomassa, tarvitsisin aina kyytiä tai siihen menisi yksi ees-taas vapaa-ajan taksimatka, joita saa kuluttaa vain 9/kk. Siihen sisältyy opiskeluni! Olisi kova halu käydä tutkimassa kyllä, katselemassa, tarvisisin kivan jakkaran mm. Mutta, kuka vie ja tuo liikuntaesteisen ja varsinkin hänen mahd. hakemansa tavarat, kuka??? =O
Petja Jäppinen
Kirjoitinkin aiheesta enemmän takaporttiin
Serenitas
Kirjoittelin vielä aiheesta lisääkin blogiini.