Kulutusjuhla

Alkoholivero nousi, kevytmuovipullot pantillisina

Mietojen alkoholijuomien verotus nousi 10 prosenttia ja väkevien 15 prosenttia. Alko kertoo tiedotteessaan, että sen vähittäismyyntihinnat kohosivat nyt keskimäärin 7,6 prosenttia.

Lisäksi alkoholin hintaan vaikuttaa mm. oluen hinnoittelumuutokset: monipakkausoluessa yksittäisen kaljan hinta ei saa olla alhaisempi kuin yksittäisen pullon hyllyssä. Miten tämä sitten käytännössä vaikuttaa oluen hintaan, jää vielä nähtäväksi. Esimerkiksi Nelosen uutisissa kerrottiin, että eilen muutamissa aukiolleissa kaupoissa olutta myytiin jopa 70 sentillä pullo, ja tänään sitten hintaa on nostettu kymmenen prosenttia.

Juomapuolella yksi muutos on myös se, että nyt ns. kevytmuovipullot ovat pantillisia. Niitä ei kierrätetä uudelleen, vaan muovi kerätään uusiokäyttöön.

10 Comments

  1. Mua kiinnostaisi onko nuo kevyet muovipullot todella ympäristöystävällisempiä kun vanhat kovat muovipullot? Ja kysyttiinkö kuluttajilta jossain vaiheessa haluavatko he edes tälläistä muutosta? Henk.koht. ainekin vihaan noita pehmeitä pulloja. *mur*

  2. Sea: Saa nähdä, miten yleiseksi näiden pullojen käyttö muodostuu. Kokonaisympäristövaikutuksia perinteisen kovemman muovin pullon ja tällaisen kevytmuovipullon välillä ei tietysti ole kovin helppo vertailla, enkä siihen osaa tältä pohjalta sanoa mitään.

    Mutta ”kovat” pullot eivät siis poistu noin vaan. Edistystä on siis se, että pehmeitä pullojahan ei aiemmin ole ollut pantillisina, joten ne on heitetty yleisimmin sekajätteeseen (muovinkeräys ja -kierrätys ei kuitenkaan vielä toimi). Nyt siis siinä mielessä tulee edistystä, että pehmeätkin pullot menevät edes jollain tavalla hyötykäyttöön.

  3. Luontoliitto kehottaa valitsemaan uudelleentäytettävät juomapakkaukset:

    ”Uudet PET -pullot lanseerataan markkinoille kierrätyspullon nimellä. Pullopoliisi kuitenkin huomauttaa, ettei jätemateriaalin kierrätyskelpoisuus lisää pullon käyttökertoja, ja että kyse on kertakäyttöisestä juomapakkauksesta niin PET-pullojen kuin alumiinitölkkienkin tapauksessa. Sama pätee myös sellaisiin lasipulloihin, joita voidaan hyödyntää vain murskattuna uusiolasin raaka-aineena. Ympäristön kannalta uudelleen käyttäminen on useimmiten tehokkaampaa kuin materiaalin kierrättäminen.”

  4. Näin mäkin pienellä järjelläni aattelisin. Uudelleen täyttäminen kuullostaa järkevämmälle kun murskaaminen ja uuden tekeminen. Toivon todella ettei kovat muovit katoa, koska itse pidän niistä limupulloissa paljon enemmän kun pehmeistä (kärsin kun asuin Lontoossa ja kaipasin kovin suomalaisia kovia muoveja). Kovasti vain väläyttelevät miten pehmeät muovit ovat tulossa virvoitusjuoma käyttöön. Ja toisaalta olisiko se helpompi rahtaa limut suoraa ulkomailta kun pakata Suomessa? Toivottavasti ei.

    Sinällään en ole pehmeiden muovien kierrätystä vastaa, se on kerrassaan loistavaa! Olen vain sitä vastaa, että pehmeät muovit korvaavat kovat muovit (ja lasin). 🙂

  5. Tulinpa juuri kaupasta ja huomasin limukaapissa monen monta tuttua limua uusissa muoveissa. En kokeillut oliko ne kovia vai pehmeitä, mutta oletan ja näyttivät pehmeille. *mur*

  6. Käsittääkseni tuo ohutmuovipullojen murskaaminen ja uudelleen muotoon puhaltaminen on energiatehokkaampaa kuin vanhojen pullojen peseminen.

    Samoin myös laatu on uusia pulloja puhaltamalla tasaisempaa, sekä riski pesuainejäämien osalta poistuu.

    Näin minulle on siis ainakin panimopuolelta annettu ymmärtää, kyse on ennenkaikkea energiatehokkuudesta ja sen kautta ekologisuudesta. Enemmin kai ensimmäisestä, mutta kiva että ekologisuus on monissa kohdissa energian kautta itseohjautuvaa 😉

  7. Kuullostaa kyllä kummalla. Eikös ne pehmeät muovitkin ole jollain tapaa pestävä ennen kun ne voi murskata ja tehdä niistä uusia pulloja? Murskaaminen ja uuden pullon teko ei kuullosta kovin energiatehokkaalle. 😀

  8. MIPS (=material input per service unit eli materiaalin kulutus hyöty-yksikköä kohden) -laskelmat osoittavat ylläkin linkitetyn Pullopoliisi-kampanjan sivujen mukaan, että parhaat vaihtoehdot ovat lasipullo ja uudelleentäytettävä muovipullo, keskinkertainen on tämä uusi pehmeä kertäkäyttöinen keräyspullo, ja huonoin vaihtoehto on alumiinitölkki. Eli kyllä tavaran uudelleenkäyttö sellaisenaan on edelleen ekotehokkaampaa kuin pelkkä materiaalin kierrätys.

    Vaikka on tavallaan hyvä, että ennen pantittomat pullot muuttuvat pantillisiksi, se ei sivuston mukaan auta jäteongelmaan:
    ”Vaikka pulloja ei kuskattaisi suoraan kaatopaikalle entiseen malliin, jätteen kokonaismäärä tulee vain kasvamaan. Kun pullot muuttuvat kierrätettäviksi, niitä ei myöskään enää luokitella jätteeksi. Näin luodaan mielikuva jätteen määrän vähenemisestä. Kyse on kaunistelusta, koska materiaali on aina ollut kierrätyskelpoista.”

    http://www.luontoliitto.fi/pullopoliisi/index.html

  9. Kyse voi olla teoreettisesti kaunistelusta, mutta käytännössä olen toista mieltä. Jos kertakäyttöpullojen muovi on tähän saakka haudattu maahan ja jatkossa se kierrätetään, ainakin jätteen määrä vähenee ja ollaan vähitellen oikealla tiellä muovien kierrättämisen osalta.

    Minusta muuten on päätöntä että muovit edelleen haudataan kaatopaikalla sekajätteen sekaan. Se pitäisi jo nyt eritellä muusta jätteestä omiksi läjikseen. Kun muovien kierrättäminen sitten jossain vaiheessa aidosti ja oikeasti lähtee käyntiin, ne läjät olisivat helposti käyttöönotettavissa.

  10. Jos erilaisten pullojen määrät pysyisivät ennallaan, olisi vain hienoa, että kaatopaikalle kärräämisen sijaan muovi kierrätetään. Se mitä tässä kuitenkin pelätään, on että uudelleen täytettävien pullojen määrä pienenee, ja kertakäyttöpullojen sekä alumiinitölkkien määrä kasvaa. Näin on käynyt Ruotsissakin kun vastaava uudistus tuli, ja vastaava suunta on jo näkyvissä täälläkin ainakin tölkkien osalta. Painopiste tulee siis merkittävästi siirtymään jätteenkäsittelyn portaikolla askeleen alaspäin, uudelleenkäytöstä materiaalin kierrättämiseen, kun pitäisi olla juuri päinvastoin. Muovien kierrätyksestä olen sinänsä ihan samaan mieltä.