Eero toivoo laajakaistapalvelujen kehittymistä: ”Olen hieman odotellut milloin laajakaistatoimijat alkavat tarjota laajakaistapaketteja. Ei siis yksittäistä laajakaistaa, vaan koko hoitoa yhdessä; mobiili- ja koti. Ainakin minua kiinnostaisi saada yhdistetty laajakaistapaketti, olettaen että hinta olisi edes hieman edullisempi ja koko hoidon saisi samalle laskulle.” (Mari Koo)
Nikke
Eilen laskun välissä saapuneessa Saunalahden asiakas-infossa oli juuri tuollainen paketti. Koti- ja mobiili-laajakaista samassa sopimuksessa.
kalle-k-k
12 ehtoa
Kansanpuhelin – lankapuhelimesta kännykkään
” Lähtökohtana selvityksessä on, että ennen kuin lankapuhelinpalvelun tarjonta yhdellekään asiakkaalle lopetetaan, tälle tarjotaan korvaavia matkapuhelin- ja laajakaistapalveluita, jotka täyttävät selvityksessä esitetyt 12 ehtoa.”
Arvionsa perusteella ministeriö päättää, mitä muutoksia teleyritysten toimilupiin, lakiin tai muihin normeihin vielä tarvitaan palvelutason varmistamiseksi. Lähtökohta on, että ennen kuin lankapuhelinpalvelun tarjonta yhdellekään asiakkaalle lopetetaan, tälle tarjotaan korvaavia matka-puhelin- ja laajakaistapalveluita, jotka täyttävät ainakin seuraavat 12 ehtoa:
Kaikissa vaatimuksissa on lipsuttu ja pahinta on ettei kukaan valvo(ei ymmärrä mitä on tapahtumassa) uskotaan sinisilmäisesti TeliaSoneran vakuutteluita: kaikki on kunnossa ja vaatimuksia noudatetaan tinkimättömästi.
1) Sisätilapeitto. Matkapuhelu onnistuu kaikissa vakituisissa normaalirakenteisissa asunnoissa ja yritysten toimipaikoissa myös rakennuksen sisätiloissa ilman käyttäjän kustannuksella hankittavia lisälaitteita. Jollei sitä voida varmistaa, teleyritys huolehtii kustannuksellaan palveluiden saatavuudesta jollakin muulla tekniikalla.
Tätäkin vaatimusta on helpotettu, kuuluvuutta vaaditaan yhdessä paikassa ulkoantennilla.
2) Verkon sähkönsaanti. Matkapuhelinverkon tukiasemien sähkönsaanti on varmistettu niin, että palvelut toimivat moitteettomasti yleisen sähkönjakeluverkon häiriötilanteissakin vähintään kolme (3) tuntia. Taajamien ulkopuo-lella olevien tukiasemien häiriöttömän toiminnan vähimmäisaika nostetaan vähintään kuuteen (6) tuntiin 1.6.2010 mennessä.
Mahdollista vain jos maaseudun tukiasemat varustetaan automaattisesti käynnistyvillä agrekaateilla.
3) Päätelaitteen sähkönsaanti. Teleyritys huolehtii siitä, että kuluttajalle tarjotaan kohtuullisella hinnalla välineitä, joilla matkaviestinten akut voidaan ladata muualta kuin yleisestä sähkönjakeluverkosta, milloin kuluttajan vakituinen asunto ei ole yleisen sähkönjakeluverkon piirissä.
Tämä ei ole ongelma jos TeliaSonera maksaa !!
4) Hätäpuhelut. Hätäpuhelut ovat mahdollisia matkapuhelinliittymästä vastaavasti kuin lankapuhelimesta.
Seuraavassa suora lainaus matkapuhelimien käyttöohjeesta:
”Tämä laite käytää kaikkien matkapuhelinten tapaan radiosignaaleja, matkapuhelinverkkoa ja yleistä puhelinverkkoa sekä käyttäjän ohjelmoimia toimintoja. Tämän vuoksi yhteyksiä ei voida taata kaikissa oloissa. Sinun ei koskaan tulisi luottaa ainoastaan langattomiin viestimiin välttämättömässä kommunikoinissa kuten hätätilanteessa.”
5) Tekstiviestihätänumero. Yhteistyössä viranomaisten kanssa koko maassa otetaan käyttöön erityisryhmille erikseen osoitettavissa oleva yhtenäinen matkapuhelinverkon 112-tekstiviestihätänumero.
Ei ole kuulunut mitään, että palvelu olisi avattu ?
6) Erityisryhmät. Teleyritykset huolehtivat, että erityisryhmille on tarjolla matkapuhelinverkon (GSM) pääte-laitteita ja palveluita, jotka ovat palvelutasoltaan vähintään yhtä hyviä kuin lankaverkon vastaavat palvelut.
Taitaa olla mahdoton tehtävä ?
7) Lopettamisilmoitus. Lankapuhelinpalvelun lopettamisesta ilmoitetaan kuluttajalle vähintään vuotta aikaisemmin.
Tätä ehtoa Sonera on noudattanut yli odotusten, jatkuvasti pukkaa kirjeitä palveluiden lopettamisesta ja uhkailuja jos et nyt lopeta palveluita jatkossa maksat kaikki kulut itse.
Toki näin on tehty tähänkin asti jopa linjat on jouduttu korjaamaan itse.
Sonera hallitsee vain laskutuksen ja aiheettomat hinnankorotukset, näin asiakkaat pakotetaan luopumaan palveluiden käytöstä. On erikoista, että yrityksellä on varaa kohdella asiakkaitaan näin törkeästi. Mikä olisi se taho joka uskaltaisi puuttua tilanteeseen? Päättäjiltä odottaisin jämäkkää suhtautumista eikä nöyristelyä, Sonera pitää meitä pilkkanaan!!
8) Muut kuin vakituiset asunnot ja toimipaikat. Muualla kuin vakituisissa asunnoissa ja yritysten toimipaikoissa asiakkaille tarjotaan lopetettavien palveluiden tilalle korvaavia puhelinpalveluita ja vähintään peruspalvelutason laajakaistayhteyksiä kuluttajaviranomaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin.
Viestintävirastolle tuntuu kelpaavan mikä huononnus tahansa kunhan TeliaSonera sitä vain esittää.
9) Hyvitykset. Teleyritys hyvittää kuluttajalle kuluttajaviran-omaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin laitteet ja kustannukset, jotka käyvät tarpeettomiksi lankapuhelinpalvelun tai lankapuhelinverkon kautta tarjotun laajakaista-palvelun lakatessa.
Hyvitystä on luvattu aivan parikymppiä kuittia vastaan
10) Hyvitys langattomaan laajakaistaan siirryttäessä. Tarjotessaan lakkautettavan lankaverkon laajakaistayhteyden tilalle langatonta laajakaistapalvelua teleyrityksen on hyvitettävä kuluttajaviranomaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin lisälaitteista ja järjestelyistä kuluttajalle aiheutuvat kustannukset.
Saapa nähdä, kustannukset voivat olla yli kymmenentuhatta euroa.
Ei toimivaa saada kuitenkaan
11) Laajakaistan nopeus. Laajakaistan peruspalvelutasoksi määritellään koko maassa 1 Mbit/s.
Ei tule onnistumaan @450 tekniikalla. Oli susi jo syntyessään. Tekniikka on vanhentunutta ja
kaistaa ei ole riittävästi. Vähimmäisnopeudeksi ollaan hyväksymässä vähintään 1 megabitti sekunnissa, mitattuna lähetysverkon päästä.”
Lopputulos: todellinen nopeus käyttäjällä saa käytännössä olla mitä tahansa 0 ja 1 megabitin väliltä.
12) Julkisen tuen verkot. Julkisella taloudellisella tuella rakennetut laajakaistayhteydet ylläpidetään teleyritysten tekemien sopimusten mukaisesti.
Ihmettelen millaisia henkilöitä meillä on paikallistasolla ollut asioista päättämässä, ei ole ymmärretty edes alkeellisimpia sopimusteknisiä asioita (esim. palvelun kesto olisi pitänyt vaatia vähintään 50 vuoden sopimus)