Satujatar asioi rautakaupassa: ”Kukaan ei siis palvele, haen etsiskelyn jälkeen sävytyksen ”palvelutiskiltä”, missä daamit kääntävät minulle selkäänsä ja palveleva nuoriherra on ilmiselvä harjoittelija. Ensimmäinen maalipurkki meni susille, poika ei osannut käyttää sävytyskonetta, toivottavasti toinen onnistui. Sitä kun en voi sanoa ennen kuin ryhdyn kokeilemaan. Sitten on kyllä turha rykiä, jos paskat ovat jo housussa. Etsin maalipesuainetta, etsin hiomapaperin pidintä, sen nimi oli joku juukelin kelkka, etsin hiomapaperia. Löydän tarvitsemani, mutta kukaan ei tarjoutunut auttamaan naista mäessä, kävelivät perkeleet ohi. – – – Olipa kahtiajakoinen reissu. Tympeätä palvelua, ei kun EI palvelua, mutta kyllä siellä silti viihtyi. Rautakaupassa on kiva tuoksu.” (Mari Koo)
zepander
One word: Rautamies. Pitkänsillan kupeessa. Jos ei ny hirveesti ole meno muuttunut, niin kyllä siellä palvellaan naistakin asiallisesti.
Martimo
Kotkassa Sisustusmaailma. Niillä on heti ovesta tullessa tiski, jonka takana on yleensä joku, ja jos ei ole, niin pian löytyy. Naista palvellaan hyvin, myyjinä sekä miehiä että naisia.