Vilkaisin paria sivustoa, joissa ilmaisuus on sanojen perusteella kovassa huudossa: Ilmainen.net ja seonilmainen.com. Kuten arvata saattaa, niin todellisuudessa hyvin vähiin jäävät sivustojen aidosti ilmaiset tuotteet. Eli käytännössä kyseessä ovat nettiin siirretyt Kuponkiuutisten ja muiden vastaavien mainosläpysköiden tuotteet ja niiden kylkiäiset.
Tyypillistä on tietysti se, että tilatessaan jotain ei ehkä maksa mitään muuta kuin postikulut, mutta sitten niitä tuotteita tipahtelee kotiin lisää ja niistä veloitetaan kunnon hinta, ellei irtisano asiakkuutta ajoissa.
Tässä muutamia esimerkkejä:
”Haluatko ilmaisen sykemittarin ja sykevyön? Tilaa Kuntoplus-lehden kaksi ensimmäistä numeroa ja saat 136,70 euron arvoisen tuotepaketin postikulujen hinnalla!”
”Active Life tarjoaa 54 euron arvoisen rannekellon, kun kokeilet runsaasti antioksedantteja sisältäviä Goji-marjoja. Tilaus on ilmainen, maksat ainoastaan postikulut 4,30€.”
”Puhdistaa kuona-aineet kehosta nukkuessasi.TONO – on aktiivisille miehelle suunniteltu laadukas alusvaatemerkki! – – – Lähettäkää minulle hintaan € 0,- jäljempänä merkitsemäni malli. Maksan vain lähetyskulut € 2,90. Näin minusta tulee TONO Internationalin asiakas ilman ostopakkoa.”
”Saat jännittävän elokuvan hintaan 0 €. Valitse Planet Terror, Paha Aavistus, Paranoia, Catacombs tai Fracture – Murtumaton. DVD vain 0 €! Ne jotka eivät osaa päättää voivat valita salaisen elokuvapaketin joka sisältää 2 yllätyksellistä elokuvaa!”
Vaiheinen
Eikös kuluttajaviraston kriteeri ilmaisuudelle ole se, että kuluttajalta ei saa periä ”ilmaisesta” mitään maksua? Siis, jos siitä peritään mikä tahansa maksu, vaikka kyseisessä tuotteessa ei olisikaan ostopakkoa tai vastaavaa, niin se ei ole ”ilmainen”, vaan jotain muuta.
Matti
Vaan jos olisi aikaa ja viitseliäisyyttä irtisanoa kaikki heti, niin noilla tarjouksilla voisi kyllä pumpata itselleen vaikka mitä roinaa.. sitten vaan kirpparipöytä varaukseen ja ihmisten paheksunnat niskoille uuden ja ilmaisen tavaran myynnistä hirvittävällä voitolla.
Savumerkkejä
Aina joku maksaa!
2K
Vähän samanlainen ”ihmisen ahneuteen” perustuva juonikuvio on näissä senttihuutokaupoissa… Lueskelin aamupalalla eilisen lehdestä (kiitokset Suomen Postille hitaasta jakelusta) kolumnia senttihuutokaupoista. Siinä kirjoittaja laskeskeli senttihuutokaupan kokonaiskustannuksia ja tuottoja mielenkiintoisella esimerkillä: jos palvelun omistaja myy 500 euron setelin 32 euron hinnalla, syntyy siitä ”piilokuluineen” lähes 3 tonnia voittoa palvelun pitäjälle.
Mari Koo
Vaiheinen, olet aivan oikeassa. Kuluttajaviraston linjaus on seuraava: ”Ilmaiseksi-sana tarkoittaa juuri sitä mitä se lupaa – kuluttajalta ei saa ilmaistuotteen saamiseksi edellyttää mitään maksua. Lupauksesta huolimatta maksu on usein se, että ilmaistuotteen saadakseen kuluttajan on ostettava toinen tuote, liityttävä maksulliseen palveluun tai sitouduttava jatkossa tietyn tuotemäärän tilaamiseen.
Ilmainen-sanan käyttäminen on harhaanjohtavaa mainontaa, jos tuotte ei ole aidosti ilmainen.”
Matti, onhan se idea tuokin 🙂
Savumerkkejä, niin, ilmaisia lounaitakaan ei tunnetusti ole.
2K: Senttihuutokaupoista minäkin puolihuolimattomasti sivusilmällä kohtasin jonkun jutun. Hämmästyttävää touhua todellakin.
Ilkka O. Lavas
Tänään bongasin jostain (onneks en muista lähdettä), että kuluttajavirasto tutkii netin huutokauppasaitteja. Huutokaupassa huudot maksavat jopa 2 euroa, eikä ole mitään takeita, että saisi tuotteen itselleen vaikka tarjoaisi korkeimman hinnan. Eilen yritin ottaa tolkkua http://www.huutoheikki.fi/ sivuston ehdoista, enkä ymmärtänyt.
Lähinnä kuluttajavirasto rinnasti nuo arpajaisiin.
Mari Koo
Ilkka, itse asiassa sisäasiainministeriö on tehnyt senttihuutokaupoista tutkintapyynnön poliisille. Mutta nehän on tietysti toisella puolella nopeita, ja Fiksuhuuto-sivusto on jo pari viikkoa pyöritynyt ikään kuin ulkomailta, kertovat uutiset.