Kulutusjuhla

Vaikuta kulutuksesi ympäristövaikutuksiin: kiinnitä huomio kodin lämmitykseen, syö kasvisruokaa

Kävin tänään kuuntelemassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n  tiedotustilaisuudessa kotitalouksien kulutusvalinnoista ja niiden ympäristövaikutuksista.

Omaatuntoani nipisti se, miten merkittävä osa ympäristövaikutuksia on asumisen lämmitys. Kuten tutkija Ari Nissinen totesi (esitys pdf-tiedostona), niin kerrostaloasukas kuluttaa lämpöä, koska ei edes saa mitään tietoa lämmön- ja vedenkulutuksestaan. Eikä se toisaalta myöskään näy asumisen kuluissa, kuten omakotitalossa.

Minunkin asunnossani on esimerkiksi vanhat lämpöpatterit, joita ei käytännössä voi kunnolla säätää. Eli jos asunnossa on lämmityskaudella liian kuuma, niin viilennys tapahtuu ikkunaa avaamalla.

Muutoin toki asumisessa ratkaisevinta oli tämänkin tutkimuksen mukaan se, kuinka monta neliötä/henkilö kodissa on. Eli se yksinkertainen totuus: mitä vähemmän asuinneliöitä, sitä ilmastoystävällisempää asumista.

Hyvä on myös muistaa, että asuminen on kulutusmenoryhmistä suurin ilmastokuormittaja ja merkittävä myös muilta ympäristövaikutuksiltaan. Siksi siihen pitäisi kiinnittää huomiota ja saada mm. tietoa omasta lämmön- ja vedenkulutuksestaan, joiden osuus asunnon ympäristövaikutuksista on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi sähkölaitteiden.

Härkäpapupihvejä lihamakaronilaatikon tilalle

Tilaisuudessa esiteltyjen ruokamallien kohdalla näkyi selvästi, miten kasvisruoka on parempi vaihtoehto kuin eläinperäinen ravinto (Sirpa Kurpan esityksen pdf-tiedostona). Esimerkiksi härkäpapupihveistä koottu annos on niin rehevöitymis- kuin ilmastovaikutuksiltaan selvästi parempi kuin makaronilaatikko.

Esimerkkilounaat oli koostettu niin, että ne sisälsivät 750 kilokaloria ja olivat nykyisten ravitsemussuositusten mukaisia.

Lisäksi muistutettiin mm. vuodenaikojen mukaisesta syömisestä ja avomaalla kasvatettujen kasvisten ja juuresten suosimisesta.Valmisruoka-annos voi myös usein olla ympäristöystävällisempi kuin kotona kokattu.

Samoin todettiin, että elintarvikkeiden kuljetusmatkoilla ole juurikaan merkitystä, mutta jätteeksi päätyvällä ruoalla sen sijaan on.

Missä viipyvät kunnolliset kasvisruokasuositukset?

Mutta kyllä taas alkoi minua nyppiä se, että kaikesta kasvisruokavalion ympäristömyöteisyydestä huolimatta kehotetaan vain siihen lautasmalliin: puolet kasvista, neljäsosa proteiinilähdettä, neljäsosa lisuketta. Eikö voisi kunnolla tehdä suosituksia, joissa lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita kehotettaisiin syömään selvästi vähemmän?

Suomalainen syö lihaa keskimäärin noin 77 kiloa vuodessa, ja ravitsemussuosituksiin ei vieläkään ole saatu kasvisruokavaihtoehtoa esiin. Kuten Hukkajukka taannoin kirjoitti, niin Valtion ravitsemusneuvottelukunta on poliittinen elin, jossa eri tahot ajavat omia etujaan.

Tämänkin päivän tilaisuudessa oli jaossa myös HK Ruokatalo Oy:n tiedote otsikolla ”Lihalla tärkeä asema ravitsemuksellisesti tasapainoisessa ruokavaliossa”. Kyseinen firma oli mukana tässä Kotitalouksien kulutusvalinnat ja niiden ympäristövaikutukset hankkeessa, ja näin pääsi siis tuonnekin jakamaan lihaisaa ajatusmaailmaansa.

– – –

Päivän esitykset ja puheenvuorot löytyvät MTT:n sivuilta. Itse kuuntelin vain Nissisen ja Kurpan esitykset.

5 Comments

  1. Olen miettinyt viime aikoina – kuultuani kesällä kuntoutusjaksolla tuntikaupalla erilaista ravitsemusliturgiaa – että kuinka suuri vaikutus elintarviketeollisuuden lobbauksella itse asiassa onkaan suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Kaikille on selvää esimerkiksi lääketeollisuuden ja lääkäreiden ja sitä kautta hoitosuositusten suhde, mutta ravitsemuksen suhteen mahdollisesta lobbauksesta ei juuri puhuta. Asiaa sietäisi tutkia. Jos joku tietää hyviä tutkimuksia aiheesta, sopii vinkata.

  2. Veera, Olet kyllä aivan oikeassa siinä, että ravitsemuslobbausta olisi syytä tutkia ja kyseenalaistaa huomattavasti nykyistä enemmän. Itselläni on ainakin mennyt usko noihin virallisiin ravitsemussuosituksiin ja suhtaudun nykyisin ehkä jopa turhankin epäillen kaikenlaiseen ruokatutkimuksene ym (myöskään MTT ei ole mielessäni mikään puolueeton tutkimuslaitos, onhan sielläkin ”tärkeitä kumppaneita” myös maatalous- ja elintarvikealan yritykset). Elintarviketeollisuus jyllää niin monien asioiden taustalla ja lisäksi kyse on poliittisista systeemeistä. Isot rahat ja isot intressit liikkuvat taustalla, mutta eipä niistä oikein tiedä.

    Lisäksi kaikenlaisten leipä-, liha- ja maitotiedotusjärjestöjen Suomeen puskemaan tiedotusta uutisoidaan aika kriitiikittömästi.

  3. Tuli tästä mieleen myös: Pääsin juuri sairaalasta leikkauksen jälkeen ja mistään lautasmallista siellä ei nähtävästi oltu kuultukaan. Salaattia oli ruoka-annoksen (aina lihaa ja perunaa) lisäksi hyvin pieni lautasellinen ja sekin eilistä. Lääkärit pyörivät samassa talossa ja ovat melko varmasti tietoisia ravinnon ala-arvoisuudesta potilasruokailussa. Tällä ravinnolla on tosi vaikea nousta sieltä sängyn pohjalta ylös. Onneksi päästävät nykyään aivan puolikuntoisena kotiin!

  4. ”Eli jos asunnossa on lämmityskaudella liian kuuma, niin viilennys tapahtuu ikkunaa avaamalla.”

    Parempi konsti on olemassa. Peitä patterit jollakin täkillä/peitolla/paksulla kankaalla. Näin ei lämpö pääse huoneistoon eikä sitä tartte tuulettaa pihalle.

  5. Mane, kiitos vinkistä, pidetään mielessä. Ikkunaa tosin availen kissan vuoksi joka tapauksessa.