Kulutusjuhla

Autoilijaa tuetaan julkisista varoista yli tuplasti verrattuna pyöräilijään tai julkisen liikenteen käyttäjään

Otso Kivekäs esittää laskelmia siitä, paljonko autolla ajoa Helsingissä tuetaan julkisista varoista: ”Autoilijaa kohden tulee kaupungin ja kaupunkilaisten maksettavaksi 949 euroa vuodessa. Julkisen liikenteen käyttäjälle vastaavat kulut ovat 346 ja pyöräilijälle 313 euroa vuodessa.
Käytännössä tietysti kaikki ihmiset liikkuvat vaihtelevin tavoin, mutta tämä voidaan jättää huomioimatta, ja ajatella, että 50% matkoistaan autolla kulkeva on puolikas autoilija jne.” (Mari Koo)

7 Comments

  1. Sitä minä vain tuossa taselaskennassa ihmettelen että tuossa taas kertaalleen taidetaan unohtaa sulavasti ja sangen tarkoituksellisesti ne jo olemassaolevat vuotuiset verot joita autonkäyttäjän maksavat valtion kassaan..

  2. Kannattaa lukea tuo koko kirjoitus kunnolla. Sen idea on nimenomaan laskea kuinka paljon autoilu maksaa KAUPUNGILLE, ei valtiolle. Kunnathan eivät suoraan saa valtion verotuksesta mitään, mutta toki erilaisina määrärahoina sieltä osa tulee myös niille. Toisaalta tuossa laskelmassa ei ole myöskään laskettu kuluiksi niitä asioita, jotka valtio maksaa liikenteeseen liittyen Helsingissä.
    Ja autoilijoiden maksamat verot eivät lähellekään kata siitä aiheutuneita kokonaiskuluja. Suomen kuvalehdessä oli viime kuussa laskelma, että autolla ajetun kilometrin nettokustannukset yhteiskunnalle ovat 0,17 euroa. Pyöräilijän ajaman kilometrin on taas laskettu tuottavan yhteiskunnalle 0,08 euroa.

  3. Jako kaupunkitalouden ja valtiontalouden välillä lienee keinotekoinen sillä jos valtion budjettiin syntyisi tuota kertymää vastaava aukko niin se täytettäisiin muiden verojen kautta jolloin kaupunki mm maksaisi siitä saamatta jääneen yhteisöverotuoton kautta. Tapa laskea asia auki on vähintään yhtä vedenpitävä kuin virtuaalisten ja hypoteettisten maa-alan verotuottojen laskeminen kustannuksiksi joita kaupunkilaiset ”maksavat” liikenteelle..

    Mitä tuohon toiseen lukuarvoon tulee niin valitettavasti en lehteä tilaa enkä ainakaan nopeasti löytänyt artikkelia SK:n nettisivuilta mutta suuruusluokkaa hahmottaen kuulostaa hivenen epäuskottavalta luvulta.

    Siis jos jos tuon luvun suhteuttaa 52 miljardin kilometrin vuotuiseen liikennesuoritteeseen mikä tarkoittaa sitä että pelkän autoilun nettokustannukset vastaisivat hivenen yli kymmentä prosenttia kaikesta yhteiskunnan verokertymästä ja mikä tarkoittaisi puolestaan sitä että 16% yhteiskunnan vuodessa keräämistä varoista ( autoilun verotuotto valmiste ja alv-verot karkeasti mukaan arvioiden ) valuisi yksinomaan autoiluun..

  4. SK:n jutusta löytyy netistä vain kuvia: http://suomenkuvalehti.fi/kuvat/kuvakertomukset/helsinki-pyorailykaupunki
    Minusta tuo kaupunki- ja valtiontalouden ero ei ole millään tavalla keinotekoinen. Nähtävästi Jyri näet, että autoilu lähinnä tuottaa valtiolle. Minä en ihan sitä purematta niele. Tuo SK:n jutussa mainittu laskelma perustuu nimenomaan siihen kuinka paljon rahaa kuluu teiden rakentamiseen, ylläpitoon, ihmishenkien menetyksiin ja vammautumisiin sekä ilmansaasteiden aiheuttamiiin kuolemiin. Muistan jossakin nähneeni tilaston, että EU:ssa ilmansaasteet aiheuttavat noin 30000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Autoilun saasteet ovat siinä merkittävässä osassa, koska niissa on runsaasti pienhiukkasia (pakokaasut ja renkaiden tiestä irrottamat) ja ne tapahtumat lähellä ihmisiä.
    Ei tuo 0,17 euroa / km tuossa valossa mitenkään liioiteltulta kuullosta. Toki autoilu tuottaa myös yhteiskunnallakin, mutta on turha kuvitella etteikö se myös aiheuttaisi suuria taloudellisia menojakin.

  5. Lisäsin kommenttiin loppuun viitteellisen laskelman siitä miten tilanne muuttuisi, jos autoverot otettaisiin huomioon. Kalleimmaksi auto silti osoittautui.

    Jako kaupungin ja valtion talouteen on tietenkin keinotekoinen, mutta se on kuitenkin se jako, jonka mukaan asiat tässä yhteiskunnassa toimivat. Ja näppärä tapa havainnollistaa sitä, että autoilun kustannukset Helsingissä ja toisaalta Ilomantsissa ovat aivan eri asioita. Siksi se on tässä tapauksessa perusteltu tapa laskea.

    Näyttäisi siltä, että autoilulta kerätyt verot eivät maan laajuisesti laskienkaan kata siitä yhteiskunnalle koituneita kuluja, vaan liikkuminen on subventoitua. Kuten SK:n artikkelikin sanoi.

  6. Näin saadaan mittarit näyttämään.. ainakin jos valitaan sopivan kummallisia oletuksia kuten esimerkiksi oletus jonka mukaan työmatkavähennykset olisivat jotenkin suoraa tukea vain ja ainoastaan yksityisautoilulle. Jos vähennyksiä on maksettu 1,2 miljardia euroa ja tiedetään että työllistettyä väestöä on 2,4 miljoonaa tarkoittaa tuo sitä että vähennyksiä per nokka on maksettu keskimäärin jonkinverran päälle 500 euron eli ylipäätään alle vähennysten omavastuurajan ja vähemmän mitä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla seutulippua käyttävä voi verotuksessaan vähentää.

    Tai jos tulopuolessa unohdetaan se että sen lisäksi että auto- ja polttoainekaupoista maksetaan eritellyt auto- ja valmisteverot maksetaan niistä myös 22% verokannan mukaiset Alvit noiden ohelle jolloin mukaan pitäisi napata myös nuo suhteelliset osuudet alv:n verokertymästä..

    Ja edelleenkään.. ohessa esitetty & laskennan pohjana osaksi käytetty hypoteettinen ns. saamatta jäänyt katuneliömetrin virtuaalinen vuokraeuro ei ole yhteiskunnalle koituva kulu jonka joku toinen joutuisi maksamaan ja siten subventoimaan sillä tuohon laskennan elementtiin ei liity mitään näytettävissä olevaa kassavirtaa joka siirtyisi ulospäin julkisista budjeteista vaan kyseessä on pelkkä laskennallinen kuriositeetti joka pohjautuu kahteen epäuskottavaan oletukseen: a) yhteiskunta haluaisi luopua kaikista välitiloista ja vuokrata ne tuottavampaan bisnekseen ja b) kaikelle tuolle maa-alalle löytyisi maksuhaluinen ja markkinavuokriin taipuva vuokraaja joka haluaisi tässä tyhjän tilan luvatussa maassa.

    Muutoin tuo neliömetri vain on olemassa eikä kustanna itsessään sentin senttiä kenellekään.

  7. Työmatkavähennyksestä: voihan sen tuollaisillakin oletuksilla laskea. Verohallinnon tilastosta kuitenkin näkyy, että työmatkavähennyksen saajia on vain 815 tuhatta ja keksimääräinen vähennys 1550 euroa.

    Ainoa merkittävä (käyttömääriltään) joukkoliikennelippu, josta voi saad työmatkavähennystä on YTV-seutulippu, josta saa 412 euroa vähennystä. (82.90*11-500, veroilmoituksen täyttöohje 2008). Helsingin, Espoon, tampereen, Vantaan ja Turun sisäisistä lipuista saa 0e, Oulusta 19e.

    Jokaista vähennyskelpoista YTV-matkaa kohden on siis toinen, joka vähentää yli 3500e. Ja suuri joukko siitä väliltä.
    Kun myös TV-alueen kunta-rajat ylittävien matkojen osalta autoilun kulkutapa-osuus on >60%, on noistakin vähennyksistä siis suuri osa autoiluun suunnattuja. ’

    Nähdäkseni on ihan perusteltua sanoa, että työmatkavähennys on lähes yksinomaan autoiluvähennys. Kulkutapoja ei tilastoida, mutta tämän pyörittelyn jälkeen näppituntumalla sanoisin, että ehkä 95% vähennyksestä menee yksityisautolla liikkumiseen.

    Sen sijaan huomaan tehneeni virheen; laskin tuon 1262 mljoonaa vähentyneeksi verotuloksi, vaikka se on vähentyneet matkakulut. Oikea summa olisi siis (40% marginaaliveroprosentin mukaan) 500 miljoonaa. Se pienentää subventiota jonkin verran, mutta ei dramaattisesti.

    Arvonlisäveroa maksetaan kaikesta. En näe miksi se pitäisi tässä huomioida. Saman tien voisi laksea mukaan arvonlisäveron jonka maksan ruuasta että jaksan polkea pyörällä. Tai huoltoaseman myyjän maksamat tuloverot, tai yrittäjän pääomatuloverot. Järkevä rajaus nähdäkseni on huomioida autoiluun spesifisti kohdistetut verot. Niistäkin kertyy tosiaan melkoinen summa, neljä miljardia ja rapiat jos laskin oikein.

    Kaupunkitilna hinta

    Tämä oli oikeastaan koko laskelman lähtöideana. Kiitos että otit sen esiin. Kyse ei tietenkään ole siitä, että kaikki tiet vuokrattaisiin markkinahintaan asuntomaaksi. Ei niin voi tehdä, kuten selvästi sanoin postauksessa. Siksi en laskenutkaan hintaa asuntomaan hinnan mukaan. Se olisi noin 5 kertaa korkeampi.

    Laskin kaikesta Helsingin rakennusoikeudesta yhteensä maksetun hinnan ja jaoin sen kaupungin alalle. Tuo hinta on ihan konkreettista olemassaolevaa rahaa. Itsekin maksan kaupungille taloyhtiön osakkaana noin tonnin vuodessa kaupungille vuokrana oikeudesta pitää kerrostalokakasiotani kaupungin maalla. Omistustonteilla se maksetaan kerralla asuntoa ostaessa (ei toki yleensä kaupungille, mutta se on silti asukkaiden kulu). Koska rakennusoikeus on ainoa osa kaupunkitilasta, josta maksetaan, siihen kapitalisoituu tontien lisäksi myös teiden, puistojen ja kaiken muun arvo. Maksamme siis tiemme asunnoissamme (ja kaupoista ostamissamme tavaroissa jne)

    Tapaani laskea maan hinta noin voi kritisida. Kuulisin mielelläni vaihtoehtoisia tapoja laskea hinta tilalle. Vastaoletus, että maan hinta on 0 euroa, on ilmeisen absurdi. Siihen perustuen olisi ihan okei rakentaa vaikka lentokenttä Töölönlahdelle, koska maahan ei maksa mitään. Siksi se ei voi olla oikea hinta.

    Kaikkia teitä ei voi muuttaa puistoiksi (eikä rakennusmaaksi), tai kaupunki luhistuisi omaan mahdottomuuteensa. Mutta kaikki tiet eivät olisi välttämättömiä, ainakaan jos autoja olisi liikenteessä vähemmän. Teitä rakennetaan koko ajan lisää kasvavalle autoilulle, ja tämä maksaa. Suurinta osaa niiden käyttämästä tilasta voitaisiin käyttää muuhunkin.

    Tarkoitukseni ei ihan oikeasti ollut rakentaa vääristeltyjä laskelmia paatuneessa vihassa autoilua kohtaan, vaan arvioida parhaan kykyni (ja ajan jota jaksoin siihen käyttää) puitteissa todellisia kustannuksia. Laskelmassa on tietenkin virheitä, osa ehkä merkittäviäkin. Lähinnä se käy esimerkistä siitä, miten asioita voisi ja pitäisi laskea päätöksenteon pohjaksi.

    Autoja tarvitaan (kaupungissakin), enkä niitä vihaa. Mutta kaikella on hintansa, ja kaupunkiautoilu on yhteiskunnalle kallista. Siksi muita kulkutapoja pitäisi suosia suhteessa siihen, kun nyt tehdään päin vastoin.