Anja Nysténillä riittää nyt keittiöpyyhkeitä: ”Äitini muutti, siivosi liinavaatekaappiaan ja antoin minulle pinkan pyyhkeitä. Osa niistä on niin hauraita, että ei niistä enää ole muuhun kuin siivous ja kiillotuskäyttöön, mutta toki joukossa on aivan käyttökelpoisiakin, kuten esimerksi punaruutuiset mummulta perityt. Kävin pinoa läpi ja huomasi ajattelivani, että minulla on keittiöpyyhkeitä loppuelämäni tarpeiksi. Tähän on siis tultu – ja nuorimmainen on vielä alakoulussa. Tarkemmin ajateltuani totesin, että minulla on montaa muutakin asiaa lopuksi elämää, vaikka sitä toivon mukaan riittäisi vielä lukuisiksi vuosikymmeniksi. Mitä tavaraa sinulla on riittämiin tai jopa liiaksi asti?” (Mari Koo)
Joku
…mutta on niitä sitten kulutettavaksikin. Ei nyt vaatteita sentään valtavasti, mutta perintölakanoita monta laatikollista, ja niin kestäviä parhaat, etteivät ennen uudempia alle hajoa. Onpahan kapioita.
(Ei tavaratuotantoa useinkaan kai siksi tarvita, ettei tavara riittäisi.)
Mitäköhän muuta minulla olisi lopuksi elämää? Elämänhalua? Muun muassa. 😉