Menopaussin Mea antoi ravintolalle aiheellista palautetta, mutta vastausta ei kuulu: ”Niinpä otin taas päivän kalan ja hyvää olikin. Laskussa oli kuitenkin kalliimpi hinta kuin taululla, jossa hinta oli siihen aikaan ollut jo viisi tuntia. Kun huomautin tarjoilijalle asiasta, kän sanoi, että seinällä on väärä hinta ja se käytiin muuttamassa. Minulta otettiin tietenkin se kalliimpi hinta, joka oli *oikea* hinta. Ei anteeksipyyntöä, ei pahoittelua, ei mitään. Ei noin.
Käsitykseni on, että asiakas ja ravintola tekevät sopimuksen: minä ostan tuotteen heidän ilmoittamalllaan hinnalla. Jos hintoja voi noin vain muutella, niin ravintolahan voi laskuttaa mitä vain ja sanoa, että oho, seinällä on väärä hinta. Asia on rahallisesti merkityksetön minulle ja vielä vähemmän sillä olisi ollut merkitystä ravintolalle mutta periaate on merkityksellinen. Niinpä laitoinkin palautetta. Ihan asiallisesti selostin tilanteen ja odotin tietenkin vastausta. Ei mitään. Ravintolan sivuilla ei muuten ole sähköpostiosoitetta, on vain palautelomake, jonka kautta laitettuja viestejä luultavasti ei lue näemmä kukaan. Tai niistä ei välitetä. Kummin vaan, ei noin.” (Mari Koo, kiitos Kaisalle linkkivinkistä!)
Laurenzia
Martina-ravintolasta tuli erittäin asiallinen vastaus ja kympin lahjakortti epäonnistuneen vierailun jälkeen. Erinomainen juttu että tuo lahjakortti tuli, sillä se oli ainoa asia joka sai minut menemään ks ravintolaan enää koskaan, ja toinen vierailu olikin erinomainen. PItäisikin laittaa siitä kiitos heille.
Pancho Villasta taas ei tullut minkäänlaista vastausta, edes pahoittelua, nettipalautteeseen ja ennen kivana pitämästäni ravintolasta jäi huono maku mieleen.