Viime viikolla Facebookissani linkkasin Taloussanomien juttuun, jonka mukaan hääpari saa keksimäärin 70 euron lahjoja.

”Nordean teettämän tutkimuksen mukaan vanhemmat kuluttavat oman lapsen häälahjaan keskimäärin 510 euroa, ja lapsenlapsen häissä annetaan yleensä 280 euron lahja.

Muille sukulaisille suomalaiset antavat yleensä noin 90 euron häälahjan, läheisille ystäville 70 euron ja tuttaville 50 euron lahjan.

Vaikka muissa juhlissa on yleistynyt tapa antaa lahjaksi rahaa, niin häissä perinteet ovat kunniassa. Häälahjaksi annetaan tavarapaketti.”

Summat tuntuivat minusta kovilta. Viidenkympin lahja on mielestäni jo aika arvokas, annettiin se sitten sukulaiselle tai tuttavalle.

Ja kun tänä vuonna olen häälahjatoiveita sattuneista syistä miettinyt, niin ajattelin, että lahjojen arvo olisi ennemmin 15-30 euron luokkaa. Tai sitten voi kimpassa antaa arvokkaamman lahjan.

Tosin oma häälahjalistamme on muutenkin lyhyt. Ensisijaisesti toiveena on ohjelmaa juhliin tai lahjoitus hyväntekeväisyyteen. Jos nämä eivät tunnu hyviltä vaihtoehdoilta, niin meitä voi muistaa rahalahjalla, jonka investoimme uuden kotimme sisustukseen (esim. taiteeseen).

Neljäntenä sitten tavaralahjat sekä lahjakortit (ravintola, teatteri). Tavaralle ei ole juuri tarvetta, joten tuntuisi hölmöltä toivoa muuta kuin niitä muutamia tarpeelliseksi koettuja keittiötavaroita. Talouteemme ei aiota edes kerätä mitään astiasarjoja tms., joita usein lahjalistoilla näkyy. Liinavaatteita on ihan tarpeeksi.

Miksi sitten näin monta eri toivetta? Siksi, että lahjojen antajat ovat erilaisia. Väistämättä on niitä, jotka haluavat antaa tavaraa. Siksi on parempi toivoa edes jotain kuin antaa vieraiden tuoda mitä tahansa.

Moni tunnustaa pitävänsä häälahjalistoista. Niin minäkin pidän. Niiden ansiosta voi antaa jotakin sellaista, jota oikeasti halutaan, eikä tarvitse sitten pähkäillä hankinnan kanssa. Nykyisin häälahjalistat voi tehdä kätevästi nettiin niin, että kun joku on lahjan hankkinut, niin se näkyy varattuna (eikä lahjalistaa ole pakko tehdä tietyn vähittäiskaupan häälahjapalveluun). Ei siis ole myöskään pelkoa siitä, että tiettyä lahjaa tulee liian monta kappaletta.


Kuva: CeeJay/Flickr

Aiemmin häiden kustannuksista kirjoittaessani Jokivaris kommentoi:

”En ole häissä ollut kuin vieraana ja siksi kiinnostaakin mitä muut ovat mieltä vieraiden osallistumisesti kustannuksiin? Taannoin kaverin häiden alla keskustelimme hääparille annettavista lahjoista, ja eräs muista kutsutuista (morsiamen sukua) oli sitä mieltä, että lahjan arvon pitää olla sellainen että se kattaa lahjan antajan osuuden häiden kustannuksista + vähän päälle. Eli että jokaisen kutsutun pitäisi “maksaa” oma osuutensa häiden kustannuksista ja varsinainen lahja siihen päälle.

Itse olin vahvasti eri mieltä. Minusta on jokseenkin erikoinen ajatus, että kutsuttuna vieraana juhlissa olisi velvollisuus osallistua kustannuksiin.”

Tämä sama ajatus tuli esiin myös Facebookissani eli joidenkin näkemysten mukaan lahjan arvon pitäisi suunnilleen vastata hääkustannuksia/vieras.

Minusta tämä on outoa. Jos menee isoihin ja kalliisiin häihin, niin pitää ostaa kallis lahja, mutta edullisesti järjestettyihin riittää jotain halpaa?

Jos häät järjestää, niin nehän pitäisi hoitaa sen oman maksukyvyn ja budjetin mukaan eikä ajatellen, että häälahjoilla voi sitten ”kuitata” kustannukset.