Tiina kritisoi yritysten keinoja Facebook-seuraajien kalasteluun: ”Facebookissa ihmiset myyvät itsensä markkinavoimille aika halpaan hintaan. Jos joku yritys lupaa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen rahaa, kun x kappaletta ihmisiä tykkää, niin jo vain ihmiset tykkää. Jos yritys lupaa arpoa lahjakortin tai jotain muuta tykkääjien kesken, niin heti alkaa joukkotykkääminen. Huolimatta siitä, minkälaisesta yrityksestä on kyse. Se voi olla joku pieni paja jostain takahikiältä, josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan, mutta materian- tai egotrippauksen kiilto silmissä siitä silti tykätään, tai sitten kyse voi olla jostain suuresta makkaratehtaasta, jonka tuotteista kyllä tavallaan tykätään, mutta tuskin ihan siinä määrin, että tulisi ilman lahjontaa mieleen ihan Facebookissa ruveta fanittamaan. Jee, sikahyvää makkaraa! (Pun intended).
Facebookissa kohotetaan kasvojaan tuomalla esiin omia arvojaan tavalla tai toisella. Itse en ikinä osallistuisi näihin ”jos niin ja niin monta ihmistä tykkää, niin lahjoitamme rahaa kohteeseen x” -juttuihin. Jos yritys haluaa antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, niin on hyvä ja tekee sen ilman ehtoja. En myöskään lähtisi mukaan jonkun yrityksen markkinointiosaston junailemaan kampanjaan, jonkun säälittävän 25 euron lahjakortin takia.” (Mari Koo)
zz
”Jos yritys lupaa arpoa lahjakortin tai jotain muuta tykkääjien kesken”
Tämä toiminta on kiellettyä myös heidän omissa säännöissään yleisen moraalittomuuden ja paheksunnan lisäksi.
Ei muuta kuin ”ilmiantoja” menemään jokaisesta ”tykkäämistä” kynnyksenä arvontaan tai sisällön näkemiseen pitäjästä, niin ehkä joskus oppivat.